|
Savuttomuus on vahvoilla kaikkialla Euroopassa. Suomessa sen suurimpia hyötyjiä ovat naiset ja tarjoilijat. Lisäksi järjestöt esittävät maksuttomia tukipalveluja ja nikotiinikorvaushoitoja tupakoivalle ravintolahenkilökunnalle.
Ravintolatupakoinnin kielto on tärkeä terveyspäätös koko yhteiskunnalle, koska Suomessa ympäristön tupakansavulle on altistunut monin verroin enemmän työntekijöitä kuin millekään muulle tunnetusti syöpää aiheuttavalle aineelle. Syöpävaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissa altistuvat ilmoitetaan ns. ASA-rekisteriin, jota ylläpitää Työterveyslaitos. Rekisterin tietojen mukaan Suomessa yli 12 000 henkilöä altistuu jatkuvasti työssään ympäristön tupakansavulle. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lukumääräisesti eniten altistuivat tarjoilijat, joiden ainoa altiste oli ympäristön tupakansavu.
Järjestöt esittävät, että yhteiskunta osoittaisi nyt erityistä tukea tupakoivalle ravintolahenkilökunnalle. Heidän mahdollisuutensa lopettaa tupakointi on ollut muita työntekijöitä heikompi, koska he ovat joutuneet työskentelemään itse tupakansavussa. Motiivi lopettamiseen on tällaisessa tilanteessa ymmärrettävästi heikko.
Työympäristön turvallisuus keskeistä
Ympäristön tupakansavulle altistuneita naisia oli yli kaksinkertainen määrää miehiin verrattuna. Pitkäaikaiseen, säännölliseen altistumiseen ympäristön tupakansavulle sisätiloissa liittyy merkitsevästi suurentunut keuhkosyöpäriski. Myös sydän- ja verisuonisairauksien riski lisääntyy ympäristön tupakansavusta.
- Tämä tieto on ollut käytössä jo pitkään ja muissa maissa ravintoloiden työsuojelu eteni Suomea ripeämmin. Suomessa ravintola-alalla työskentelee noin 70 000 ihmistä, joiden asema suhteessa on työsuojelussa ollut muita heikompi. Kyse ei ole yksilövalinnoista tai ammatin huonoista puolista eikä asiakkaiden mukavuudesta: syöpävaarallisille aineille altistuminen on ehkäistävä aina mahdollisimman tarkoin, toteavat keskeiset kansanterveysjärjestöt.
Järjestöt katsovat, että täydellinen tupakointikielto olisi kohdellut kaikkia yrittäjiä samanarvoisesti.
- Tupakkateollisuus on kaikissa maissa ajanut ensin kalliita investointeja ilmanvaihtoon ja erilaisia poikkeuksia kieltoihin. Kyse on viivytystaistelusta, ja teollisuuden taktiikka on maailmanlaajuinen ja hyvin dokumentoitu.
- Kun ihmiset tottuvat savuttomuuteen, tupakan kulutus vähenee ja savuttomuus saa enemmistön selvän tuen. Täydellinen tupakointikielto ilman poikkeuslupia olisi ollut paras ratkaisu myös Suomessa, jossa tupakointi on vähentynyt jo pitkään, järjestöt toteavat.
Eurobarometri: murskaenemmistö savuttomuuden kannalla
Äskettäin julkistettu Eurobarometri vahvistaa, että savuttomilla työympäristöillä on väestön vankka tuki: 95 prosenttia suomalaisista haluaa savuttomat työtilat ja 96 prosenttia savuttomuutta julkisissa tiloissa. Luvut ovat Euroopan unionin maiden ylintä kärkeä.
Savuttomien ravintoloiden kannatus on selkeintä niissä maissa, joissa ravintolatupakointi kiellettiin ennen Suomea. Malta (95 %), Irlanti (95 %), Ruotsi (93 %) ja Italia (90 %) ovat saaneet kansalaisensa ylivoimaisen selkeästi savuttomuuden puolelle, suomalaiset ovat eurooppalaista keskikastia (78 %). Myös savuttomien pubien ja baarien kannatus on vankkumattominta niissä maissa, joissa tupakointi on kielletty eli Irlannissa, Ruotsissa ja Italiassa.
Eurobarometri: "Attitudes of Europeans towards Tobacco" http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/Tobacco/Documents/ebs272c_en.pdf
Ympäristön tupakansavu mainettaan haitallisempaa
Ympäristön tupakansavu on luokiteltu tupakkalaissa syöpävaaralliseksi aineeksi, jolle altistumiselta työntekijät on suojattava työturvallisuussäännösten edellyttämällä tavalla. Ympäristön tupakansavun aiheuttama keuhkosyöpäriski on samaa suuruusluokkaa kuin keuh¬kosyöpää aiheuttavan asbestin synnyttämä riski tupakoimattomilla työntekijöillä. Keuhkosyövän sairastumisen riskin suuruus riippuu ympäristön tupakansavulle altistumisen mää¬rästä ja kestosta.
Työympäristön tupakansavulle altistumisen arvioidaan aiheuttavan seuraavan 10-15 vuoden aikana 20-50 keuhkosyöpää. Myöhemmin tapaukset vähenevät, kun työympäristön tupakansavulle altistuminen vähenee selvästi kaikissa ammattiryhmissä.
WHO listasi yleisimmät väärinkäsitykset ympäristön tupakansavusta
Maailman terveysjärjestö WHO luettelee kuusi yleisintä väärinkäsitystä ympäristön tupakansavusta:
1. "Ympäristön tupakansavu on kiusallista, mutta vaaratonta."
Todellisuudessa ympäristön tupakansavu on terveydelle vaarallista ja surmaa ainakin 200 000 ihmistä vuosittain. Valtaosa heistä tekee töitä ravintoloissa, viihdeteollisuudessa ja palvelusektorilla. Kolme itsenäistä, laajaa kansainvälistä tutkimusta vuosina 2004 - 2006 on todistanut sen pitävästi. WHO muistuttaa, että tupakkateollisuus on vuosikausia yrittänyt vähätellä vaaroja. Tupakkateollisuuden kannattajat ja peitejärjestöt tukeutuvat väitteissään vanhentuneisiin ja itse rahoittamiinsa tutkimuksiin.
2. "Vapaaehtoiset sopimukset tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien välillä toimivat parhaiten."
Huomaavaisuutta tähdentävät vapaaehtoiset sopimukset eivät todellisuudessa ole pystyneet suojelemaan yleisöä ympäristön tupakansavulta, vaan ovat estäneet tehokkaiden toimenpiteiden kehittämistä. Tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien sopusointua korostava vahva kampanjointi on ollut tupakkateollisuuden tavaramerkki jo kymmeniä vuosia.
3. "Tehokas ilmastointi suojelee tupakoimattomia ympäristön tupakansavulta."
Tupakkateollisuus on ajanut ponnekkaasti kalliita ilmastointiratkaisuja, jotta tupakointikiellot saataisiin vältettyä. Muun muassa Suomessa on mittauksin todettu, ettei ilmastoinnin avulla ole pystytty estämään työntekijöiden altistumista ympäristön tupakansavulle.
4. "Savuttomat ympäristöt eivät toimi todellisuudessa."
Italia, Malta, Ruotsi ja Irlanti ovat maita, joissa väestö vankasti kannattaa savuttomia ravintoloita. Suomalaisista 90 prosenttia tukee savuttomia ympäristöjä ja ne ovat laajasti hyväksyttyjä. Savuttomat ympäristöt suojelevat tupakoimattomien terveyttä ja tukevat tupakoinnin lopettamista.
5. "Savuttomuus tuottaa ravintoloille ja baareille tappiota."
Tutkimukset mm. Kanadasta, Irlannista, Italiasta ja Norjasta osoittavat, että ravintoloiden liikevaihto pysyy suurin piirtein samana ja joidenkin liikevaihto jopa kohoaa. Vaikka todellisia tutkimustuloksia taloudellisista menetyksistä ei ole, tupakkateollisuus koettaa vakuuttaa ravintoloiden omistajille ja päätöksentekijöille, että liiketoiminta kärsii savuttomuudesta. Kampanjointi toteutetaan erilaisten eturyhmittymien kautta tuomalla julkisuuteen puolueellisia tai vanhentuneita tutkimuksia, joiden tavoitteena on lainsäädännön jarruttaminen.
6. "Tupakointikiellot rajoittavat tupakoitsijoiden oikeuksia ja vapauksia."
Kyse ei ole vapauksista vaan terveyden suojelusta. Useimmat ihmiset eivät tupakoi. Oikeus raikkaaseen ilmaan on tärkeämpi kuin oikeus tupakointiin. Kyse ei ole suvaitsevaisuudesta tai laillisen tuotteen käytöstä vaan oikeudesta terveelliseen, saasteettomaan ympäristöön.
Lähde: Smoke-free inside -esite. World Health Organization 31.5. 2007. www.who.int/tobacco
Lisätietoja:
Matti Rautalahti, ylilääkäri, Suomen Syöpäyhdistys, 050 - 594 1870
Anne Pietinalho, ylilääkäri, Filha, 040 - 564 7064
Pertti Paakkinen, toiminnanjohtaja, Hengitysliitto Heli, 0400 - 601 521
Hannu Vanhanen, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto, (09) 752 7521
Kristiina Hannula, toimitusjohtaja, Terveys ry, (09) 6850 3314, 040-701 5207
Tuula Ojala, suunnittelija, Terveys ry, (09) 6850 3327
Mervi Hara, toiminnanjohtaja, Suomen ASH, 050 - 460 2324
|
