Helsingin kaupungin vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma

Helsingin kaupunginjohtaja asetti 2009 työryhmän valmistelemaan vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmaa Helsinkiin. Valmistelussa oli mukana laaja edustus kansalaisjärjestöistä, poliisilaitokselta, Päivittäistavarakauppa ry:stä ja kaupungin eri hallinnonaloilta. Syyskuussa 2010 valmistui työryhmän kattava raportti, jossa on toimenpideohjelman päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot sekä seurannan järjestäminen. Työryhmä oli koonnut myös tutkimustietoa alkoholin vaaroista ja haitoista, suomalaisten alkoholinkäytöstä sekä juomatavoista.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli toimenpideohjelmaa toukokuun kokouksessa. Osa kaupunginhallituksen jäsenistä ei ollut vakuuttuneita kaikkien toimenpiteiden hyödyllisyydestä ja piti niitä mahdottomina toteuttaa. Kaupunginhallitus kehotti kuitenkin virastoja ja liikelaitoksia ryhtymään toimenpiteisiin alkoholista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ohjelman päämäärien saavuttamiseksi. Samalla kaupunginhallitus kehotti sosiaalivirastoa ja sosiaalilautakuntaa huolehtimaan toimenpiteiden valmistelun riittävästä seurannasta ja raportoimaan kaupunginhallitukselle ohjelman päämäärien toteutumisesta vuosittain.

Lähteet:
Helsingin kaupunginhallituksen kokous 16.5.2011 / Päätöstiedote nro 19.  (Pikayhteenveto) www.hel.fi

Helsingin kaupunki. Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma.2010. 
www.hel.fi

Eduskunta matkalla kohti savuttomuutta

Eduskunnan kansliatoimikunta on kieltänyt tupakoinnin kaikkialla eduskunnan tiloissa lukuun ottamatta tupakointiasemia ja Pikkuparlamentin lasitettuja parvekkeita. Tupakointi on jatkossa kiellettyä myös pääsisäänkäynnin, kirjaston ja Pikkuparlamentin edustalla.  Pikkuparlamentin ravintolan vieressä oleva tupakointihuone poistuu käytöstä. Tupakointiasemat eivät saa aiheuttaa haittaa ulkopuolisille.  Eduskunnan uusiin tiloihin ei jatkossa rakenneta tupakkatiloja.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) laittoi asian vireille astuttuaan eduskunnan väliaikaisen puhemiehen tehtävään.  Zyskowicz sanoi medialle antamissaan haastatteluissa, että eduskunnasta on saatava pitkällä tähtäimellä savuton työpaikka.  Lainsäädännössä puhutaan Savuttomasta Suomesta 2040 ja eduskunta on näkyvä esimerkki, Zyskowicz perusteli.

Eduskunnan terveyden edistämisen ryhmä ja Puhalla nyt -kampanja järjestivät 24.5. tilaisuuden eduskunnan savuttomuudesta ja keuhkoahtaumataudista. Tilaisuudessa oli mukana eduskunnan terveyden edistämisen ryhmän puheenjohtaja Sanna Lauslahti ja puhemies Ben Zyskowicz.  Keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen ja Hengitysliiton terveysasiantuntija Maija Kolstela kertoivat keuhkoahtaumataudista sekä aikaisen diagnoosin tärkeydestä. Paikan päällä oli mahdollista testata keuhkojen kunto spirometriatestillä.     

Lähteet:
STT  19.5.2011.
Helsingin Sanomat 5.5.2011
www.eduskunta.fi

Savuton Suomi 2040 seminaari: Tupakasta vieroitus toimivaksi

Savuton Suomi 2040 -kutsuvierasseminaarin tarkoitus oli saada aikaan konkreettisia toimia tupakasta vieroituksen toimiviksi käytännöiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Tehy ja Suomen Terveydenhoitajaliitto kehottivat ammattilaisia talkoisiin. Nämä allekirjoittivat kirjeen, joka lähettiin kaikille Suomen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien hallituksille, terveyskuntayhtymien hallituksille ja kunnanhallituksille. Kirjeessä painotettiin tupakasta vieroituksen ottamista osaksi jokaisen potilaan hyvää hoitoa.    

Tilaisuudessa puhunut peruspalveluministeri Paula Risikko totesi, että tupakasta vieroituksen ei tarvitse olla kunnissa erillinen prosessi, vaan se istuu hyvin uuden terveydenhuoltolain mukaisiin käytäntöihin.  Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa painotettiin, että tupakkatuotteiden käytön lopettaminen on terveydenhuollon vaikuttavin ja kustannustehokkain keino parantaa väestön terveyttä ja vähentää terveyseroja.  

Filosofi Esa Saarinen: työpaikoilla tehty hienoa savuttomuustyötä
Savuton Suomi 2040 -hankkeeseen kuuluvassa Paras Savuton Työpaikka -kilpailussa etsittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa työyhteisöä, jossa on panostettu suunnitelmallisesti savuttomuuteen. Paras Savuton Työpaikka -titteliä ilmoittautui tavoittelemaan 32 työpaikkaa. Hakemukset kirvoittivat seminaarissa palkinnot luovuttaneen professori Esa Saarisen ylistämään työpaikoilla tehtyä savuttomuustyötä.
Pääpalkinnon eli parhaan savuttoman työpaikan tittelin voitti Helsingin kaupunki, jonka ponnisteluja savuttomuuden puolesta Esa Saarinen piti hämmästyttävän päättäväisinä ja johtajuudellisina. Toinen palkinto myönnettiin Kuljetusliike V.J. Saloselle, joka on sisällyttänyt tupakoimattomuuden yrityksen toimintakulttuuriin. Kolmas palkinto jaettiin Savonia ammattikorkeakoulun ja kainuulaisen työ- ja terveyskunnon toimintamallin kesken.

Seuraava Paras Savuton Työpaikka -kilpailu käynnistyy 1.10.2011.

www.savutonsuomi.fi 

Nuoret altistuvat alkoholimainonnalle

Noin yhdeksän kymmenestä 13-17-vuotiaasta suomalaisnuoresta on havainnut alkoholimainontaa ja heistä yli 80 % parin viikon sisällä tai lähipäivinä vuonna 2001. TNS Gallupin Suomen ASH ry:n toimeksiantona maalis - huhtikuussa 2011 tekemästä tutkimuksessa kysyttiin 13 – 17 -vuotiaiden nuorten ajatuksia alkoholista. Tulokset ovat lähes identtisiä 2009 toteutetun vastaavan tutkimuksen kanssa.

Eniten oli nähty olut-, siideri- ja lonkeromainontaa. Näitä myös käytetään nuorten kaveripiirissä yleisimmin. Siiderimainonnan havaitseminen vähentyi vuodesta 2009 (64 % > 54 %), mutta lonkeromainonnan havaitseminen vastaavasti lisääntyi 10 % ( 41 % > 51 %). Lonkeroa käytetään nykyään puolen vastaajista kaveripiireissä.  

 

Tytöt havaitsivat alkoholimainontaa eniten lehdissä, Internetissä ja ulkomainoksissa ja pojat myös urheilutapahtumissa. Radion osuus lisääntyi vuodesta 2009 jonkin verran (18 % > 22 %). Noin puolet nuorista oli havainnut alkoholia käsittelevää ulkomainontaa.

Kaikista nuorista 68 % sanoi, että kaveripiirissä käytettiin alkoholia; tytöistä 75 % ja pojista 61 %.  Näin kertoi 13-vuotiaista 43 %, 15-vuotiaista jo 74 % ja 17 –vuotiaista 92 %.   

Tutkimukseen osallistuneiden nuorten mielestä 42 % katsoi, että alkoholimainoksissa oli hyvä fiilis; tytöistä näin koki 47 %, pojista 39 %. Hyvän fiiliksen kokeminen nousi selkeästi iän myötä (13-vuotiaat 20 %, 17 -vuotiaat 55 %). Kaikista nuorista 49 % sanoi, että alkoholimainokset houkuttelevat käyttämään alkoholijuomia (tytöt 62%, pojat 38 %).  

Aikuisten huomajuomisen häiritseväksi koki nuorista 46 %, ahdistavaksi 33 %, huvittavaksi 22 %. Nuorista 48 % kuitenkin sanoi, ettei se erityisemmin haittaa heitä. Oman ikäistensä juominen ei erityisemmin haitannut 48 % nuorista. Sitä piti häiritsevänä 44 %, huvittavana 27% ja ahdistavana 25 %.

Lähde:
Alkoholimainonta ja nuoret. TNS-Gallup 2011.