Kehitys Suomessa

Tupakkapolitiikka on edennyt valtion tulojen korostamisesta tupakan terveysvaikutusten yhä suurempaan huomioimiseen.

1960-luvulle saakka Suomen virallinen tupakkapolitiikka keskittyi valtion veroluonteisten tulojen lisäämiseen ja tupakan tuotannon sekä markkinoinnin kannattavuuden varmistamiseen. Tupakan kulutuksen kasvu toteutti samanaikaisesti molempia päämääriä.

Kun tupakan terveysvaarat tulivat tutummiksi, eduskunta alkoi edellyttää myös kansanterveydellisten vaikutusten huomioon ottamista. Näkyvimmin tupakkapolitiikan kansanterveydelliset tavoitteet tulivat esiin vuonna 1976 hyväksytyssä tupakkalaissa.

Tupakkalain voimaantulon jälkeen savuttomuus on edennyt askel askeleelta. Tupakkatuotteiden käytön asteittaiseen loppumiseen tähtäävien toimijoiden yhteistyö on tuottanut tulosta, mutta savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätyötä ja kaikkien yhteiskunnan tahojen osallistumista. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut kesän 2014 alussa Tupakkapoliittiseen toimenpideohjelmaan keinot, joita tarvitaan savuttoman elinympäristön rakentamiseksi. Tupakkapoliittisessa ohjelmassa esitetään muun muassa

  • logottomia tupakkapakkauksia
  • säännöllisiä veron korotuksia
  • tupakoinnin rajoittamista taloyhtiöissä sekä
  • tupakoinnin kieltämistä yksityisautoissa lasten läsnä ollessa.

Työpaikkojen savuttomuus suuri askel

Ympäristön tupakansavulle altistuminen oli suurta ennen ravintolatupakoinnin kieltoa vuonna 2007. Vuonna 2004 tupakansavulle altistuneita ilmoitettiin ASA-rekisteriin, eli syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin, yli 12 000 ja vuonna 2011 noin 130. Vuoteen 2007 asti tarjoilijat olivat suurin rekisteriin ilmoitettu ammattiryhmä. Nykyään tupakansavulle voivat altistua muun muassa vanginvartijat, siivoojat, lähihoitajat ja sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. 

Visio savuttomasta Suomesta on täysin mahdollinen, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä. Suomen tupakkalainsäädäntö on edelleen hyvää kansainvälistä tasoa, mutta Endgame-ajattelun nopea yleistyminen on johtanut siihen, että Suomea pidemmälle meneviä säädöksiä ilmaantuu tasaisesti. 

Lähteet:

Tupakkalaki

Savuton kunta -hanke

Tie savuttomaan Suomeen. Tupakkapoliittinen toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:10. Helsinki 2014.

ASA 2011. Työterveyslaitos 2013.

Tiesitkö että

Suomi ratifioi joulukuussa 2004 Maailman terveysjärjestön WHO:n tupakkaa koskevan puitesopimuksen, joka
ohjaa ja tukee Suomen tupakkapolitiikan kehittämistä.  

Asetus WHO:n puitesopimuksen voimaansaattamisesta.