Endgame

Endgame-ajattelulla tarkoitetaan sitä, että tupakkapolitiikan tavoite on tupakkatuotteiden käytön loppuminen.

A Vision for a Tobacco-Free Finland from Suomen ASH ry, Finland's ASH

Suomessa tupakkapolitiikassa tapahtui käänne vuonna 2010, kun tupakkalain (693/1976) tavoitteeksi määriteltiin  tupakkatuotteiden käytön loppuminen (1 § 2 mom.). Siihen saakka tavoitteena oli ollut tupakoinnin vähentäminen. 

Vuonna 2013 kansallisista asiantuntijoista koostuva työryhmä visioi osana Savuton Suomi -seminaarin valmistelua keinoja, joilla Suomi etenee kohti tupakattomuutta. Keinot on koottu yhteen Tupakkapolitiikan uusi aika -raporttiin.

Työryhmän mukaan sen tekemien ehdotusten avulla on mahdollista päästä tupakattomaan Suomeen jo vuonna 2030. Se asetti Suomen tavoitteeksi vähentää tupakkatuotteiden käyttöä siten, että vuonna 2030 tupakkatuotteiden käyttäjiä olisi 0 - 2 prosenttia. Kansainvälisesti yleinen tavoitetaso on 5 prosenttia tai sen alle.

Tupakka ei ole elintarvike

Kehittämistyöryhmä esitti tupakkatuotteiden säätelyn lisäämistä. Tupakkatuotteet tulee määritellä tupakkalaissa ei-normaaleiksi kulutushyödykkeiksi eikä niitä tule rinnastaa elintarvikkeisiin. Kaikilta uusilta nikotiinia sisältäviltä tuotteilta tulee edellyttää lääkkeiltä vaadittavaa hyväksymismenettelyä, ellei niitä voida kieltää.

Työryhmä esitti, että 

  • uudet nikotiini- ja tupakkatuotteet kielletään, koska ne aiheuttavat ja ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta,
  • tupakkatuotteiden happamuutta ja makua muuttavien aineiden, puudutteiden ja sokereiden käyttöä tupakkatuotteissa ei sallittaisi lainkaan,
  • tupakkalaissa säädetään asuinkiinteistön omistajan/hallituksen velvollisuudeksi suojella asukkaita sisäilman tupakansavualtistukselta asuinkiinteistön sisätiloissa ja rakennukseen rajoittuvilla ulkoalueilla,
  • tupakkatuotteiden käyttö kielletään leikkipuistoissa ja –kentillä, uimarannoilla, bussikatoksissa, nuorille tarkoitetuilla leireillä sekä kunnallisissa ja valtiorahoitteisissa vuokra-asunnoissa.
  • tupakointi kielletään yksityisautoissa, kun kuljetettavana on alaikäisiä.


Työryhmä toi esiin raportissaan, että kuluttajat ja yhteiskunta joutuvat maksamaan nikotiiniriippuvuudesta aiheutuvien sairauksien hoidon ja tupakasta vieroituksen kulut. Jotta nikotiiniriippuvuudesta suoraan ja välillisesti aiheutuvat yksilökohtaiset kustannukset voidaan kohdistaa tupakkatuotteiden valmistajiin ja maahantuojiin, työryhmä ehdotti yksinkertaisen rahastopohjaisen korvausjärjestelmän luomista. Tupakkatuotteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa tulee menetellä samalla tavalla kuin lääkkeiden, myrkkyjen, liikennetapaturmien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa. 

Kaikki ehdotukset löytyvät raportista Hara M, Simonen O (toim.). Tupakkapolitiikan uusi aika. Tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 20/2013.

Avainsanat Endgame

Mikä endgame?

Endgame-termiä käytettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa tupakkapolitiikan tulevaisuutta pohtivissa artikkeleissa. Endgame- ajattelu on yleistynyt vuodesta 2013 alkaen.

Professori Pekka Puska on määritellyt endgamen "perustavanlaatuiseksi sosiaaliseksi muutokseksi, jossa ihmisten tavat, käyttäytyminen ja mielipiteet muuttuvat rinta rinnan lainsäädännön kanssa."

Endgame on myös poliittinen prosessi, joka tähtää tupakkatuotteiden käytön loppumiseen. 

Tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmään kuuluivat:

  • lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
  • ylilääkäri Antero Heloma
  • tutkimusprofessori Jaakko Kaprio
  • toiminnanjohtaja Kristiina Patja
  • professori Pekka Puska 
  • johtaja Katariina Rautalahti
  • pääsihteeri Matti Rautalahti 
  • professori Arja Rimpelä
  • professori Harri Vainio  

Savuton Suomi 2030 –verkostosta mukana ovat olleet toiminnanjohtaja Mervi Hara (sihteeri), professori Kari Reijula (puheenjohtaja) ja erikoislääkäri Olli Simonen.

Työryhmän asiantuntija OTT Michael Saarikoski.