TTIP - miten käy kansallisen lainsäädännön?

TTIP-sopimukseen mahdollisesti sisältyvät sijoittajasuoja ja välimiesmenettely huolettavat monia.

Neuvottelut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta (Transatlantic Trade and InvestmentPartnership, TTIP) ovat parhaillaan käynnissä. Sopimus tähtää laaja-alaiseen ja vastavuoroiseen kaupan vapauttamiseen.

Vapaakauppasopimuksen vaikutusten arviointia ei ole tehty, joten on epäselvää, millaisia vaikutuksia vapaakauppasopimuksella todellisuudessa voi olla.

Huolena avoimuus ja riidanratkaisu

Sopimusneuvottelujen etenemisestä on toistaiseksi saatu  vähän tietoa. Huolestuttavimmat kysymykset sopimuksessa liittyvät niin sanottuun sijoittajasuojaan ja riitojen välitysmenettelyyn:

  • Ylikansalliset suuryritykset voisivat haastaa valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen yrityksen etujen vastaisista päätöksistä tai lainsäädännön muutoksista.
  • Julkisen vallan toimien oikeutus siirrettäisiin pienen ulkomaisen, usein kaupallisen koulutuksen saaneen
    juristiryhmän käsiteltäväksi.
  • Välimiesmenettelyä on arvosteltu ratkaisujen huonosta ennakoitavuudesta, menettelyn prosessuaalisista heikkouksista, avoimuuden puutteesta, julkisten intressien puutteellisesta huomioon ottamisesta sekä oikeudenkäyntien kalleudesta.
  • Pelko investointikiistasta voi pahimmillaan rajoittaa lainsäädännön kehittämistä.

Sijoittajat suojassa

Sijoittajasuoja sisältyy moniin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin ja niiden tarkoituksena on ollut suojata sijoittajan asemaa epävakaissa olosuhteissa, esimerkiksi kehitysmaissa. 

Sijoittajasuoja voi vaikeuttaa esimerkiksi ympäristöön tai terveyteen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jos lainsäädännöstä saattaisi seurata ulkomaisten sijoittajien korvausvaatimuksia. Tähän astisten ratkaisujen valossa näyttää siltä, että sijoittajasuojan perusteella määrätyt korvaukset ovat huomattavan suuria.

Suomen sopimusneuvottelijat ovat useissa yhteyksissä vakuuttaneet, ettei sopimus vaaranna korkeatasoista terveys-, turvallisuus-, kuluttaja-, työ- ja ympäristölainsäädäntöä. Neuvottelut TTIP:stä on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2016 ennen Yhdysvaltain presidentti Obaman virkankauden päättymistä.

Liian kallis kaupattavaksi

Liian kallis kaupattavaksi on järjestöjen yhteiskampanja, jonka tavoitteena on nostaa esiin uhkia, joita vapaakauppasopimusten myötä kohdistuu sosiaali- ja terveysalalle.

Kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.liiankalliskaupattavaksi.fi on tietoa vapaakauppasopimuksista. Sivuilla voit myös allekirjoittaa kansalaisadressin, jossa puolustetaan terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä kansallista lainsäädäntöä.

Lähteet:
EU:n ja USA:n kauppa- ja investointikumppanuusneuvotteluiden tilannekatsaus. Ulkoasiainministeirö, Taloudellisten ulkosuhteiden osasto 21.1.2013.

Neuvottelujen käyminen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdysvaltojen välisestä kauppa- ja investointikumppanuussopimuksesta. Ulkoasiainministeriö, E-jatkokirje 14.2.2014. UM2014-00012. E43/2013 vp.

Professori Martti Koskenniemi. Lausunto EU:n ja Yhdysvaltain väliseen kauppa- ja investointisopimukseen (TTIP) liittyvästä investointisuojasopimuksesta Ulkoasiainvaliokunnalle 12.3.2014.

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen sijoittajasuoja sisältää merkittäviä riskejä. Ehkäisevän päihdetyön verkosto, 27.5.2014.

Vapaakauppasopimus vaarantaa kansanterveyden. Tiedote, Suomen ASH, 21.8.2014

Esimerkkejä kanteista

Philip Morris vs. Uruguay
Philip Morris siirsi pääkonttorinsa Yhdysvalloista Sveitsiin. Sen jälkeen yritys nosti vuonna 2010 kanteen Uruguayn tupakkalainsäädännön terveysvaroituksista vedoten Sveitsin ja Uruguayn väliseen kahdenväliseen investointisopimukseen. Yhtiö nosti kanteen siitä huolimatta, että sopimuksessa on maininta, ettei sitä käytetä kansanterveyttä koskevia toimenpiteitä vastaan. Asian käsittely on kesken.

Philip Morris vs. Australia
Vuonna 2011 Philip Morris Aasia nosti kanteen Australiaa vastaan maan otettua käyttöön tuotemerkittömät tupakka-askit. Kanne nostettiin Hong Kongin ja Australian kahdenvälisen investointisopimuksen perusteella. Tupakkayhtiö väittää, että Australian tupakkalainsäädäntö vie arvon yhtiön Australiaan tekemiltä investoinneilta. Asian käsittely on kesken.

Vattenfall vs. Saksa
Vattenfall nosti kanteen Saksaa vastaan energiasopimuksen perusteella 2012. Kanne koskee Saksan päätöstä sulkea vanhimmat ydinvoimalansa ja kaikki ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Vattenfall vaatii Saksalta miljardien eurojen korvauksia taloudellisista menetyksistä. Asian käsittely on kesken.

Koskenniemi: "Vapaakauppasopimuksen investointisuoja hiljainen pommi"

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi YLE Uutisten haastattelussa 16.1.2015