Markkinointi

Tupakointi on merkittävin ehkäistävissä oleva kansantautien riskitekijä, mutta tupakkatuotteita markkinoidaan silti yhä aggressiivisesti positiivisilla mielikuvilla.

Tupakkateollisuuden markkinointi perustuu valehteluun ja salaamiseen: lähes koko 1900-luvun ajan teollisuus kielsi, että tupakointi aiheuttaa riippuvuutta ja on vaaraksi terveydelle. Tämä paljastuu tupakkayhtiöiden sisäisistä, julki vuotaneista asiakirjoista.

Tupakkatuotteiden kulutuksen kannalta niiden mainonta on olennaisen tärkeää. Mainonnan kohderyhmänä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Mainonnan avulla voidaan luoda tupakkatuotteiden käytölle sosiaalisesti hyväksyttävä ilmapiiri, jolloin tupakoinnin aloittaminen ja jatkaminen helpottuu. Vastustus heikkenee edelleen, kun mainokset vetoavat henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tunteisiin.

Tupakkamainonnassa ei yleensä myydä suoraan itse tuotetta, vaan pohjustetaan omaa mielikuvitusta sille, mitä tuotetta käyttämällä voisi saada. Markkinoinnissa vähätellään tai vältellään tuotteen kielteisiä puolia, kuten terveysvaaroja jättämällä ne mainitsematta tai aiheuttamalla kuluttajassa hämmennystä. 

Mainonnan uudet muodot

Kun saatiin yhä vankempaa tietoa tupakkatuotteiden käytön terveysvaaroista, tupakkamainontaa alettiin rajoittaa tai kieltää kokonaan. Tällöin tupakkateollisuus etsi uusia, lakia kiertäviä markkinointikeinoja. Menestyksekästä on ollut markkinointiyhteistyö mm. kulttuurissa, taiteessa ja urheilussa, jolloin tuotteet tulevat esiin hyväksyttävässä yhteydessä. Samalla teollisuus on näyttäytynyt hyväntekijänä, saanut vaikutusvaltaisia kumppaneita ja  kiillotettua yrityskuvaansa yhteiskunnan vastuullisena ja osallistuvana toimijana.

Elokuvissa palaa yhä

Tupakkayhtiöt ovat perinteisesti osanneet hyödyntää myös elokuvia ja niiden tuotteistamista. Elokuvissa, näytelmissä, musiikkivideoilla ja televisiossa tupakointi ja tupakkatuotteet esitetään luonnollisena osana itse tarinaa. 

Vaikka todellisessa elämässä tupakointi on vähentynyt, elokuvissa tavanomaista runsaampi tupakointi on yleistä. Elokuvilla on pitkä elinkaari (mm. dvd-tuotanto, televisio-oikeudet, sähköinen ja mobiililevitys), joka mahdollistaa tupakoivien roolimallien ja tupakkatuotteiden näkymisen,  jotta   kiinnostus tuotteisiin säilyy.

Helmikuussa 2016 julkaistussa tutkimuksessa Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuonna 2014 noin 44 prosenttia kaikista Hollywood-elokuvista ja 36 prosenttia nuorille sallituista elokuvista sisälsi tupakointia. WHO ajaa tupakointia sisältävien elokuvien kieltoa muilta kuin aikuisilta.

Smoke-free movies: from evidence to action. WHO 2015.

Laki kieltää markkinoinnin

Tupakkamainonta kiellettiin Suomessa lailla jo vuonna 1978.  Samalla askeihin ilmestyivät varoitukset tupakoinnin vaarallisuudesta terveydelle.

Tupakkalain mukaan "Tupakkatuotetta, tupakan vastiketta, tupakointivälinettä, tupakkajäljitelmää, sähkösavuketta tai nikotiininestettä ei saa markkinoida".

Tupakkalaki