TobBlog

Blogi tupakasta, savuttomuudesta ja päihteistä.

KirjoittajaTarja Saarinen

Tarja  Saarinen

Tarja Saarinen työskentelee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa. Hän toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavana erityissuunnittelijana sekä Savuton Helsinki -verkoston sihteerinä.

10 vuotta savutonta Helsinkiä - mitä on opittu?

16.5.2017 Tarja Saarinen

Photo-of-a-young-woman-in-printing-factory-509433546_8660x5773.jpg

Helsingissä savuttomuuden edistämiselle annettiin riittävästi aikaa ja työterveyshuolto oli mukana alusta asti. Savuttomuuden tukeminen tulisi nähdä osana työhyvinvoinnin tukemista, kirjoittaa Tarja Saarinen.

Helsingin kaupunki julistautui savuttomaksi vuoden 2007 alussa ja aloitti samalla järjestelmälliset, tupakkalain mukaiset toimenpiteet tupakoinnin vähentämiseksi monialaisessa yhteistyössä. Tie kohti savuttomuutta on ollut pitkä: vuonna 2006 kaupunginvaltuusto päätti, että henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa ja vuonna 2010 kaupungin henkilökunnan tupakointi kiellettiin työaikana.

Helsingissä henkilöstön savuttomuutta johtaa kaupungin keskushallinto. Kaikilla kaupungin työpaikoilla noudatetaan samaa ohjetta; Tupakoimattomuuden tukeminen ja tupakointi työaikana. Ohje koskee myös sähkösavukkeiden käyttöä.

Tärkeä keino tupakoimattomuuden edistämisessä on vieroituksen tukeminen. Tukea tarjoavat työterveyshuolto, tupakkaklinikka ja terveysasema, ja käytössä ovat myös verkkopalvelut. Työterveyshuollon rooli on keskeinen tupakoinnin puheeksiottamisessa. Työterveyshuolto on tarjonnut kaupungin työntekijöille sekä yksilö- että ryhmävieroitusta ja ohjelman alussa henkilöstölle tarjottiin myös maksuttomia nikotiinikorvaushoitotuotteita.

Savuttomuus ei etene itsestään, vaan sitä on myös johdettava. Työterveyshuolto tukee esimiehiä tarvittaessa siinä, miten henkilöstön tupakointiin tulisi puuttua. Tupakoinnin seuranta ja keskustelu virastojen linjajohdon kanssa on osa työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Työterveyshuolto ottaa henkilöstön tupakoinnin tarvittaessa esille tekemillään työpaikkaselvityskäynneillä.

Helsingissä pilotoitiin henkilökunnan savuttomuustyön kohdentamista nuorisotoimessa. Tästä pilottihankkeesta saatiin hyviä kokemuksia: kaupungin työterveyskyselyn mukaan nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön tupakointi väheni. Työterveys Helsingin palvelupäällikön Jaana Jyrkämän mukaan henkilöstö ja ylin johto olivat yhdessä vahvasti mukana suunnittelemassa keinoja, joilla henkilökunnan tupakointiin yritettiin vaikuttaa. Ilman linjajohdon vahvaa sitoutumista tulokset eivät olisi olleet näin hyviä.

Myös kilpailuja ja työyhteisöjen palkitsemista tupakoinnin vähenemisestä olisi ajankohtaista harkita.

Savuttomuustyön haasteet ovat kuitenkin erilaisia eri aloilla. Mielestäni henkilöstön savuttomuuden tukeminen tulisi nähdä osana työhyvinvoinnin tukemista ja räätälöidä suhteessa palvelutehtävään, työkulttuuriin ja työyhteisöjen erityispiirteisiin. Työnantajien, henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojelun edustajien ja vaikkapa ammattijärjestöjen yhteistyöllä voitaisiin löytää uudenlaisia ratkaisuja savuttomuuden tueksi. Myös esimerkiksi kilpailuja sekä työyhteisöjen palkitsemista tupakoinnin vähenemisestä ja onnistumisista olisi ajankohtaista harkita.

Savuttomuustyö jatkuu Helsingissä: Henkilöstön tupakointi on vähentynyt 18 prosentista 12 prosenttiin vuosina 2007-2015. Asiaa on silti edelleen tärkeätä pitää esillä. Helsingissä henkilökunnan savuttomuuden tukeminen sisällytetään osaksi työhyvinvoinnin johtamista sekä kaupungin työhyvinvointiohjelmaa ja toimialojen työhyvinvointikäytäntöjä.

Haasta työyhteisösi kokeilemaan savutonta työpäivää Savuton Suomi -päivänä 31. toukokuuta! Lisätiedot, materiaalit ja päivän tapahtumat löydät osoitteesta www.savutonsuomi.fi

 

Avainsanat:savuton työpaikka, Savuton Helsinki -ohjelma, tupakointi, työhyvinvointi, Savuton Suomi -päivä

Kommentoi

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua eli ne eivät päivity reaaliaikaisesti.
Käsittelemme kommentteja arkisin, pääasiassa toimistoaikaan.
Emme julkaise herjaavia, asiattomia tai blogitekstiin liittymättömiä kommentteja.
Kommentti ja nimi ovat pakollisia kenttiä