Runsas alkoholinkäyttö lisää muistisairauden riskiä

8.11.2017

Yleensä yli 65-vuotiailla muistisairauksia esiintyy noin yhdellä kymmenestä. Samanikäisillä alkoholin suurkuluttajilla joka neljännellä on dementiatasoisia oireita tai todettu muistisairaus.

Runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö heikentää tiedonkäsittely- ja toimintakykyä sekä lisää muistisairauksien riskiä jo työiässä. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. 

Pitkään jatkuva, riskitason ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen on muistin ja aivojen kannalta erityisen haitallista.

Runsas alkoholinkäyttö huonontaa tiedonkäsittelykykyä

Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvää toimintakykyä. Kymmenesosalla se aiheuttaa jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja kognitiivista suorituskykyä.

Muistisairauden riski kasvaa runsaan alkoholin käytön myötä. Sen sijaan alkoholin suoraan aiheuttama muistisairaus on äärimmäisen harvinainen.

– On olemassa joitakin harvinaisempia muistisairauksia, jotka käytännössä ovat alkoholin liikakäytön aiheuttamia. Toisaalta yleisimpien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, riski lisääntyy selvästi runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholi on hermomyrkky, joka pahentaa lievänkin muistisairauden oireita, sanoo muistisairauksiin perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.  

Saako muistisairas juoda?

Elämänmuutosten, kuten sairastumisen ja työstä pois jäämisen myötä riski alkoholin käytön lisääntymiseen kasvaa. Muistisairauden alkuvaiheeseen voi liittyä myös masennusta. Alkoholinkäytöstä ja muistisairausdiagnoosin herättämistä tunteista on tärkeää puhua, jotta kukaan ei jäisi yksin pahan olon kanssa.

Muistisairaus ei kuitenkaan vie oikeutta alkoholin käyttöön. On silti hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi kotona esillä olevan alkoholin määrään, sillä voi käydä niin, että muistisairas henkilö ei muista, miten paljon on juonut.

– Tähän ongelmaan on olemassa kaksi keinoa. Joko se, että muistisairas henkilö ei käytä lainkaan alkoholia, tai se, että esille on varattu esimerkiksi vain yksi annos, jonka voi kyseisenä päivänä käyttää. Alkoholi nimittäin heikentää muistisairaan tiedonkäsittelytoimintoja entisestään, Ari Rosenvall sanoo.

Hän jatkaa, että muistisairauteen sairastuneen tulee ottaa muistisairauslääkkeensä säännöllisesti – alkoholin käyttö ei saa häiritä lääkerytmiä. 

Sekä päihteistä että muistiasioista kannattaa puhua rohkeasti. Ajoissa puhumisen, tunnistamisen ja toimimisen avulla voidaan saada oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta, sekä turvata sairastuneen hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa, myös muistin muuttumisen myötä.

– Alkoholin sijasta elämään voi saada sisältöä vaikka uusista harrastuksista, yhdistystoiminnasta, ulkoilusta tai ystävien tapaamisesta. Päihteettä muisti voi aina paremmin, myös muistisairauden kohdatessa, sanoo asiantuntija Virva Ryynänen Muistiliitosta.  

Tänä vuonna Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana on ikääntyneiden päihteidenkäytön puheeksiotto. Ehkäisevän päihdetyön viikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa. 

Lähde: EPT-verkosto



Takaisin

Lisätiedot:

Asiantuntija Virva Ryynänen, Muistiliitto, p. 050 469 6480

Erikoislääkäri Ari Rosenvall, haastattelupyynnöt Virva Ryynäsen kautta

Viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen, EPT-verkosto/EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön viikko, ikäihmisten päihteidenkäytön puheeksiotto, p. 050 327 0009

Lisätietoja teemaviikosta: www.kysyminenkannattaa.fi