Sivukartta

Tupakoinnin terveysvaikutukset
Tupakkatuotteet
Tupakointi Suomessa
Ympäristön tupakansavu
Tupakoinnin kustannukset
Tupakka ja kehitysmaat
Etusivu >> Tupakkatuotteet >> Tupakoinnin terveysvaikutukset >> Diabetes

Diabetes

Ylipainosta ja lihavuudesta on tullut yksi merkittävimmistä terveysongelmista. Väestön nopea lihominen 20 viime vuoden aikana johtuu ympäristön ja elintapojen muutoksesta: liikunnan määrä on vähentynyt ja energian saanti ylittää kulutuksen.

Lihavuus ei ole yksin suomalaisten ongelma. Maailman terveysjärjestö luokittelee lihavuuden yhdeksi kymmenestä tärkeimmästä ehkäistävissä olevasta riskitekijästä. Maailmassa on nykyisin yli miljardi ylipainoista ihmistä, ja jos nykyinen suuntaus jatkuu vuonna 2015 määrä, nousee 1,5 miljardiin.

Suomalaisista työ- ja eläkeikäisistä miehistä ja naisista noin viidennes on lihavia. Miehillä lihavuus on yleistynyt naisia nopeammin. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen. Lapsilla sekä ylipainon että lihavuuden esiintyvyys on vähintään kaksinkertaistunut 10 - 20 viime vuoden aikana. Varusmiesten keskimääräinen paino on noin viisi kiloa suurempi kuin parikymmentä vuotta sitten.

 

Lihavuuden merkitys kansanterveyteen lisääntyy

Lihavuuden seurauksena kehittyviä sairauksia ovat mm. tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, metabolinen oireyhtymä, uniapnea, polvi- ja lonkkanivelten nivelrikko, kihti, sappikivitauti, rasvamaksa, sepelvaltimotauti, aivoinfarkti, sydämen vajaatoiminta, dementia, naisten hedelmättömyys, rintasyöpä, paksusuolen syöpä, munuaissyöpä ja ruokatorven syöpä.

Lihavuuden aiheuttamista sairauksista merkittävin on tyypin 2 diabetes, jonka riski suurenee jyrkimmin ylipainon lisääntyessä. Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Jos lihavuus lisääntyy edelleen nykyisen kaltaisella vauhdilla, vuonna 2030 Suomessa on jo 495 000 diabeetikkoa.

Monet lihavuuteen liittyvistä sairauksista ovat yleisiä kansansairauksia, minkä vuoksi lihavuuden vaikutus väestön terveyteen on suuri. Koska lasten lihavuus yleistyy voimakkaasti ja koska lihavista lapsista tulee useimmiten lihavia aikuisia, lihavuuden vaikutus kansanterveyteen lisääntyy lähivuosikymmeninä entisestään.

Suomessa on yli 200 000 diabeetikkoa, joista 85 % sairastaa tyypin 2 eli aikuistyypin diabetestä.Lisäksi on suuri määrä oireettomia diabeetikoita, jotka eivät vielä tiedä taudistaan. Diabeetikoiden määrän arvioidaan kasvavan edelleen 70 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, ellei taudin ehkäisyssä onnistuta. Vuosittain diagnosoidaan yli 15 000 tautitapausta. Jo lapsilla on todettu tyypin 2 diabetestä.
 

Diabetes on insuliinin tuotannon/toiminnan häiriötila. Insuliini on elämälle välttämätön hormoni. Insuliini auttaa sokeria siirtymään verestä solujen käyttöön ja säätelee maksan sokerintuotantoa. Ilman insuliinia elimistö ei saa tarvitsemaansa energiaa ja veren sokeripitoisuus kasvaa haitallisen suureksi.

Jos veren sokeripitoisuus on pitkään selvästi normaaliarvoja korkeammalla, se saattaa aiheuttaa elinmuutoksia, esimerkiksi silmän verkkokalvosairauden, munuaissairauden ja hermostovaurioita. Täydellinen insuliinipuutos johtaa happomyrkytykseen ja hengenvaaraan.

Tyypin 1 diabetes, ns. nuoruustyypin diabetes

Nuoruustyypin diabetes -nimitys johtuu siitä, että sairastuneet ovat usein lapsia ja nuoria, mutta insuliinipuutoksesta johtuvaan diabetekseen voi sairastua myös aikuisiässä. Suomessa lasten diabetes on väkilukuun suhteutettuna yleisempää kuin missään muussa maassa.

Tyypin 1 diabeteksessa elimistö alkaa jostain syystä virheellisesti tuhota omia solujaan, haiman insuliinia erittäviä saarekesoluja. Kun insuliinia tuottavista soluista on jäljellä enää 10-20 %, veren sokeripitoisuus kohoaa ja diabeteksen oireet ilmaantuvat. Tavallisia oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys.

Tyypin 1 diabeteksen syitä ei vielä tunneta riittävästi eikä sen syntymistä pystytä estämään. Nykykäsityksen mukaan diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat perinnöllinen alttius ja ulkoiset tekijät. Diabetekseen voi myös sairastua insuliinia tuottavan solukon vaurioiduttua haimatulehduksen vuoksi. Joskus sen syntyminen liittyy johonkin muuhun hormonituotannon häiriöön.

Hoidossa korvataan haiman insuliinituotannon puuttuminen pistoksilla, sovitetaan insuliinihoito ruokailuun ja liikuntaan verensokerin seurannan mukaisesti. Hoidon päämääränä on normaali elämä. Kun hoito on kunnossa, diabetesta sairastava voi tehdä haluamiaan asioita. Hoitoon liittyvät myös säännölliset käynnit ja tutkimukset hoitopaikassa.

Diabetes on pysyvä sairaus ja se jatkuu koko elämän ajan, mutta hyvin hoidettuna diabetes ei juurikaan haittaa jokapäiväistä elämää.

Tyypin 2 diabetes, ns. aikuistyypin diabetes

Tyypin 2 diabetes on perinnöllisestä taipumuksesta ja elintavoista johtuva aineenvaihduntasairaus. Taudin yleistymiseen vaikuttavat virheelliset ruokatottumukset, vähentynyt liikunta ja yleistynyt lihavuus. Lihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä, sillä lähes 80 % aikuistyypin diabeetikoista on ylipainoisia.

Sairaudelle altistavia perintötekijöitä on maamme väestöstä kolmasosalla tai jopa puolella. Nykyisin yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen.

Jopa 200 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta, sillä tauti on pitkään oireeton ja taudin ilmituloon saattaa kulua jopa 15 vuotta. Vain sairauden varhainen diagnostisointi ja ajoissa aloitettu hoito voivat estää vakavien lisäsairauksien synnyn. Myös omilla elintavoilla voi vaikuttaa taudin syntymiseen.

Sairaus on usein osa ns. metabolista oireyhtymää, johon kuuluu kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, epäedulliset veren rasva-arvot, lisääntynyt veren hyytymistaipumus, keskivartalolihavuus (ns. omenavatsa) ja kihti.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on 2-4-kertainen riski saada sepelvaltimotauti tai aivohalvaus. Sydäninfarkti aiheuttaa diabeetikolle merkittävästi enemmän sydämen vajaatoimintaa ja kuolemia kuin muulle väestölle. Tyypin 2 diabetes on myös yleisin syy krooniseen munuaisten vajaatoimintaan. Kymmenessä vuodessa sen aiheuttaman aktiivihoidon, dialyysin, määrä on kuusinkertaistunut.

Verensokerin nousu tyypin 2 diabeteksessa liittyy insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen lihaksissa ja häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Koska insuliini säätelee myös maksan sokerintuotantoa, insuliinin heikentyneen tehon vuoksi sokerintuotanto toimii maksassa silloinkin, kun ei olisi tarvetta. Tämä nostaa verensokeria yöllä ja aterioiden jälkeen.

Tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä hitaasti ja vähin oirein. Väsymys, jano, tihentynyt virtsaamistarve saattavat olla merkkejä kohonneesta verensokerista. Korkeisiin sokeriarvoihin voi liittyä ohimenevää likinäköisyyttä.

Hoidon tavoitteena on mahdollisimman normaali ja laadukas elämä. Suurentuneen sydän- ja verisuonitautiriskin vuoksi hoidossa kiinnitetään huomiota verensokerin ohella myös verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja tupakointiin.

Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuluvat elintapahoito (terveellinen ruoka, liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus) ja lääkehoito. Puutteellinen hoito voi johtaa lisäsairauksiin (sydän- ja verisuonisairauksiin, ongelmiin silmissä ja hermostossa).

Kokonaisvaltainen hoito on siten myös parasta lisäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa.

Ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko

Suomessa on käynnissä vuonna 2000 aloitettu ensimmäinen valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke. Laaja ohjelma on lajissaan ensimmäinen myös koko maailmassa. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa, Dehkoa, koordinoi Diabetesliitto. Dehko jatkuu vuoteen 2010 saakka.

Ohjelman tavoitteena on, että lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä tulee järjestelmällistä ja laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma pohjautuu kolmeen strategiaan. Väestöstrategialla pyritään edistämään koko väestön terveyttä, jotta sairauden vaaratekijät kuten lihavuus ja metabolinen oireyhtymä vähenisivät. Vaaratekijöiden vähentämiseen pyritään liikunnan lisäämisellä ja ravitsemustottumuksia muuttamalla. Väestöstrategia toteuttaa Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitteita.

Korkean riskin strategia kohdistetaan niihin henkilöihin, joilla on erityisen suuri vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Strategia sisältää mallin riskiryhmien seulontaan, ohjaukseen ja seurantaan. Diabetes Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia kohdistuu vastasairastuneisiin tyypin 2 diabeetikoihin. Tavoitteena on saada heidät ajoissa järjestelmälliseen hoitoon ja estää siten elämänlaatua heikentävien ja kalliiden lisäsairauksien kehittyminen. Strategiassa on konkreettisia ohjeita diabeteksen hoitoon liittyvistä elintavoista. Niissä huomio kiinnitetään oikeaoppiseen ravitsemukseen, liikuntaan, painonhallintaan ja tupakoimattomuuteen.

Diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyn  maailmankongressissa ( WCPD 2008) Helsingissä kesäkuussa 2008 saatiin jo alustavia tuloksia hankkeesta. Näyttää siltä, että riskitestistä on tullut pysyvä työkalu ja on voitu osoittaa, että ehkäisy on mahdollista, seulonta onnistuu myös massoille. Väestön keskuudessa lisääntyy  tietämys ehkäisykeinoista ja mahdollisuuksista vaikuttaa itse liikkumalla ja vähentämällä painoa.   

Dehko-aineisto löytyy osoitteesta: http://www.diabetes.fi/

Kustannukset

Diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista aiheutuu inhimillisen kärsimyksen ohella myös yhteiskunnallisia kustannuksia. Diabeetikoiden hoidon vuotuiset kokonaiskustannukset ovat yli 11 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, vaikka diabeetikoiden osuus väestöstä on noin neljä prosenttia.

Lisäsairauksien ilmaantuminen voi nostaa tyypin 2 hoitokulut 24-kertaisiksi ja tyypin 1 hoitokulut 12-kertaiseksi, koska lisäsairaudet vaativat usein sairaalahoitoa.

Lähteet:

Diabetesliitto. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Väestöstrategia 2003-2010. Kirjapaino Hermes Oy. Tampere 2003.

Diabetes-lehti. Tyypin 1 diabetes. Ensitietoa tyypin 1 diabeteksesta eli nuoruustyypin diabeteksesta 2003.

Diabetes-lehti. Tyypin 2 diabetes. Ensitietoa tyypin 2 diabeteksesta eli aikuistyypin diabeteksesta. 2003.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Internetsivut    

Diabetesliiton tiedote 3.6.2008. WCPD 2008: Diabeteksen ehkäisyn pilottihanke löysi massoittain piilodiabeetikoita ja kevensi puntarin lukemia.

WCPD 2008

<h2>LISÄÄ AIHEESTA</h2>
TULOSTA
JAA LINKKI... ...

 


Suomen ASH ry

Olympiastadion
Eteläkaarre, A-porras
00250 Helsinki

puh. 050 381 0838

© Suomen ASH ry



TIETOA SIVUSTOSTA | JÄTÄ PALAUTETTA TAKAISIN YLÖS