YmpäristövaikutuksetTupakkaa viljelevissä kehitysmaissa valtavat metsäalueet on kaadettu energian saamiseksi. Tästä energiasta tuhlautuu 80%. Vaikutus ekologiseen tasapainoon, erityisesti kuivemmilla alueilla, on tuhoisa. Vesikerrokset mataloituvat, lähteet ja kaivot kuivuvat. Autiomaita syntyy metsien tilalle.
Metsien tuhoutuminen jättää maaperän alttiiksi tuulten ja sateiden kuluttavalle vaikutukselle, ja vie näin pohjaa maataloustuotannon kehittämiselle. Eroosio kiihtyy sitä nopeammin kuin mitä metsät hupenevat. Kerran menetetty ruokamultakerros on poissa kymmenien jopa satojen sukupolvien ajan.
Eroosio ja aavikoituminen uhkaa YK:n arvion mukaan yli kolmannesta maapallon pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin viidesosa maailman väestöstä.
Trooppiset metsät ovat maapallomme keuhkot ja niiden osuus on noin 14 % maapallon pinta-alasta, sademetsien osuus niistä on seitsemän prosenttia. Niiden vaikutus maapallon ilmastoon on merkittävä. Lisäksi niissä elää yli puolet kaikista eliölajeista, joista osa on ainutlaatuisia. Kuitenkin yksinomaan tällä vuosisadalla näistä metsistä on tuhottu yli puolet. Eräistä maista ne on hävitetty lähes kokonaan.
On myös yritetty istuttaa nopeasti kasvavaa eukalyptuspuuta viljelymaalle, jossa se kasvaa nopeammin kuin karussa maaperässä. Kuitenkin vain harvoilla viljelijöillä on varaa uhrata maata puiden kasvattamiseen, koska niitä on saatavissa ilmaiseksi ympäristöstä. Toisaalta eukalyptyspuiden tehoviljelyn katsotaan köyhdyttävän ja kuivattavan maaperää, koska ne vaativat paljon ravinteita ja vettä.
Ehkäpä kaikkien vakavin vaikutus metsien autioitumisella on ilmastoon. Metsätuhoja pidetäänkin yhtenä valtavimmista maailman ympäristöongelmista. Sademetsät kuluttavat fotosynteesissä valtavia määriä hiilidioksidia. Vähäinen sademetsien määrä kuluttaa myös entistä vähemmän hiilidioksidia, jota pääsee entistä enemmän ilmakehään, kun metsien kasvillisuus mätänee tai se poltetaan. Tämä edesauttaa kasvihuoneilmiön syntymistä.
Metsätuhoja pahentavat hallitusten talous-, maatalous- ja maankäyttöpolitiikka sekä maiden köyhyys, velat ja kasvavat väestömäärät. Kehitysmaiden nopeasti lisääntyvä väestö lisää entisestään sademetsiin kohdistuvaa uhkaa.
Polttopuupula uhka terveydelle
Eroosion ja vesipulan ohella kolmas merkittävä ongelma on polttopuupula. Lähes puolet ihmiskunnasta keittää edelleen ruokansa polttopuulla tai eläinten lannalla. Saadakseen energiaa ihmiset, erityisesti naiset, joutuvat käyttämään yhä suuremman osan ajastaan polttopuun etsimiseen.
Tupakan lehtien kuivattamiseen käytettävä puu on eräs syy metsien vähenemiseen kehitysmaissa. Tupakkaa voitaisiin tietysti kuivata muillakin polttoaineilla, muuta ne ovat liian kalliita köyhille kehitysmaille. Toisaalta puun tai hiilen avulla kuivattu tupakka antaa tupakkaa oman arominsa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain pieni osa tupakan lehdistä kuivataan polttopuulla, Brasiliassa taas koko sato kuivataan puulla, samoin suurimmaksi osaksi Afrikassa, Intiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä.
Vaikka Malawissa olisi saatavilla hiiltä tupakan kuivattamisen, kuivatusjärjestelmän käyttö vaatisi sähköä eikä suurinta osaa maatiloista ole kytketty sähköverkkoon. Huolimatta siitä, että maahan on perustettu polttopuuviljelmiä, noin 60% puusta otetaan kotimaisista metsistä. Pohjois-Nigeriassa, jossa sijaitsee suurin osa maan tupakkaviljelmistä, puun käytön on arvioitu ylittävän puun kasvattamismäärät 75%:lla.
Ihmisiä kärsii jo nyt polttopuupulasta metsien tuhoutumisen vuoksi eivätkä he pysty hankkimaan itselleen polttopuuta keittääkseen ruokansa. Tilanne pahenee koko ajan.
Polttopuun vähetessä siitä on tullut myös arvokasta kauppatavaraa. Hinnannousu merkitsee sitä, että köyhien perheiden tulee syödä yhä vähemmän. Toinen vaihtoehto on syödä keittämätöntä ruokaa huolimatta terveydellisistä seurauksista.
Näillä näkymin tuhannet miljoonat ihmiset ajautuvat yhä kiihtyvään polttopuu- ja vesipulan sekä köyhyyden, nälän ja väestönkasvun syöksykierteeseen.
Vastuu ympäristön muuttumisesta on ensisijaisesti niiden maiden asukkailla, joiden elämän perustarpeet on tyydytetty ja joilla on aikaa ja varaa toimia tulevaisuuden ympäristön puolesta. Ihmisen kehitys maapallolla on vaarassa, jos nykyinen muutossuuntaus jatkuu. Kehitysmaita tulisi aktiivisesti tukea tupakoinnin ehkäisytyössä. Tämä kysymys tulisi ottaa osaksi virallista kehitysyhteistyötämme.
|
|
