TupakkaviljelyTupakan tuotanto keskittyy yhä enemmän kehitysmaihin ilmasto-olosuhteiden ja alhaisten työvoimakustannusten takia. Kolmessakymmenessä vuodessa kehitysmaiden tupakantuotanto on yli kaksinkertaistunut ja niiden osuus tuotetusta tupakasta on kohonnut 1960-luvun alun 50 prosentista noin 85 prosenttiin.
Tupakan viljely tuottaa kehitysmaille välittömiä sosiaalisia ja taloudellisia etuja. -Se antaa maaseudun alueille työtä sekä tarjoaa pientilallisille mahdollisuuden hankkia käteistä rahaa. Muutoin tilalliset joutuisivat viljelemään vähemmän tuottavia kasveja tai tarvitsisivat maanviljelytukea.
Tupakan viljelyn kautta ammattitaidottomien ihmisten katsotaan saavan taitoja ja teknologiaa, joita ei tulisi ilman tupakkayhtiöiden aulista apua. Samalla he saavat rahaa elämiseen.
Tupakkayhtiöt järjestävät viljelijöille yrityslainoja, joiden avulla nämä kykenevät ostamaan itselleen tarvittavia työkaluja ja rakentamaan kuivausaitan. Alkuun pääsemiseksi yhtiöt antavat viljelijöille ilmaiset tupakan siemenet. Lannoitteet ja hyönteismyrkyt annetaan omakustannushintaan tai lainataan rahaa niiden hankkimiseen.
Kun tupakan kasvattaminen vaatii myös lannoitteiden ja hyönteismyrkkyjen käyttöä, lukutaidottomat ja vähän koulutusta saaneet viljelijät eivät ymmärrä käyttöohjeita tai varoitusmerkintöjä. Kehitysmaissa käytetään surutta mm. DDT:tä, joka on teollisuusmaissa kiellettyä.
Tupakkayhtiöiden kontrolli
Viljelijän luona käy jatkuvasti maatalousneuvoja, ja yhtiö takaa viljelijän lainat. Kun viljelijä myy tupakkansa yhtiölle, velka vähennetään palkkiosta. Noidankehä on valmis: viljelijän on pakko kasvattaa tupakkaa voidakseen maksaa velkansa, sillä ainoastaan tupakka tuo tarpeeksi rahaa lainojen takaisinmaksuun.
Kuitenkin monikansalliset tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansainvälistä kauppaa ja pitävät tupakan viljelijöiden hinnat alhaisina. Tupakkayritykset hyötyvät, mutta heidän voittonsa siirtyvät ulkomaille.
Vaikka viljelijöiden tupakasta saamien tulojen määrä on kyseenalainen, tupakka on sitä viljelevissä kehitysmaissa eräs kannattavimmista hyötykasveista. Tuotto hehtaaria kohden saattaa olla moninkertainen muihin viljelykasveihin nähden. Ainoat tupakan kanssa kilpailemaan pystyvät vaihtoehdot ovat heroiinia varten kasvatettava unikko ja kokaiinia varten kasvatettavat kookapensaat.
Tämän vuoksi Maailmanpankki tuki tupakan viljelyä vuoteen 1992 saakka. Tupakan aiheuttamien terveysvaarojen vuoksi Maailmanpankki ei enää anna apua tupakan tuotantoon tai markkinointiin. Se avustaa ainoastaan tupakan tuotannon vähentämiseen tähtääviä korvaavan viljelyn tai tuotannon hankkeita.
|
|
