|
Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden valtionpäämiesten tai hallitusten johtajien huippukokous määrittelee unionin toiminnan yleiset poliittiset suuntaviivat. Lissabonin sopimuksen myötä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi valittava presidentti.
Hallitustenvälinen konferenssi (HVK) on foorumi, jossa jäsenvaltiot neuvottelevat perussopimusten muutoksista. Euroopan unionin neuvosto päättää HVK:n avaamisesta jonkin jäsenvaltion tai komission aloitteesta.
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) edustaa unionissa jäsenmaita. Neuvoston kokouksiin osallistuu yksi ministeri kunkin jäsenmaan hallituksesta. Kokoonpano riippuu käsiteltävien asioiden aihepiiristä. Esimerkiksi työllisyydestä, sosiaalipolitiikasta, terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan neuvoston kokouksiin osallistuvat jäsenvaltioiden työministerit, sosiaali- ja terveysministerit sekä kuluttajansuoja- ja tasa-arvoasioista vastaavat ministerit.
Neuvosto käyttää yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäädäntövaltaa antamalla säädöksiä komission esityksestä sekä tekemällä päätöksiä. Päätöksentekomenettely riippuu käsiteltävän säädöksen luonteesta. Neuvosto käyttää myös budjettivaltaa hyväksymällä EU:n talousarvion yhdessä parlamentin kanssa. Neuvoston päätökset valmistellaan työryhmissä ja komiteoissa, joista merkittävin on jäsenmaiden pysyvien edustajien (EU-suurlähettiläiden) komitea Coreper (Comité des représentants permanents).
Neuvoston puheenjohtajuutta - eli EU:n puheenjohtajuutta - hoitaa kukin jäsenmaa vuorollaan puolen vuoden ajan. Suomi on ollut EU:n jäsenenä vuodesta 1995 ja toiminut EU:n puheenjohtajana vuosina 1999 ja 2006. Kauden aikana puheenjohtajamaalla on mahdollisuus priorisoida ja edistää tärkeiksi katsomiaan asioita. Vuonna 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhtenä teemana oli Terveys kaikissa politiikoissa - Health in All Policies (HiAP). Silläa haluttiin kiinnittää huomiota EU:n eri politiikkalohkojen mahdollisuuksiin vaikuttaa terveyden taustatekijöihin joko terveyttä edistäen tai sitä heikentäen.
EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja avustaa tällä hetkellä neuvostoa. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa EU:n puheenjohtajavaltio. Lissabonin sopimuksen myötä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vastaa unionin ulkoasioiden johdosta ja edustamaan unionia ulkoasioissa. Korkea edustaja tulee toimimaan sekä neuvostossa että komissiossa. Unionin merkittävimmät ulkoasiat, esim. kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja suhteet kolmansiin maihin toteutetaan pääosin komission alaisuudessa.
Euroopan parlamentti koostuu 736 edustajasta (6-96 jäsenvaltiota kohden), jotka valitaan jäsenmaista viiden vuoden toimikaudeksi. Parlamentti käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti hyväksyy Euroopan komission kokoonpanon ja nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.
Noin 180 kansallista poliittista puoluetta edustavat parlamentaarikot ovat muodostaneet monikansallisia poliittisia ryhmiä (seitsemän ryhmää keväällä 2008). Parlamentin poliittiset ryhmät - "puolueet" - voivat saada unionin budjetista toimintatukea ja vaalirahoitusta. Parlamentissa on myös sitoutumattomia jäseniä. Suomesta valittaan Euroopan parlamenttiin 13 jäsentä (MEP). Suomalaiset parlamentaarikot eivät muodosta suomalaista ryhmittymää, vaan toimivat omissa poliittisissa ryhmissään.
Keskeinen osa parlamentin työskentelystä tapahtuu valiokunnissa, joita on runsaat 20. Kukin parlamentin jäsen kuuluu vähintään yhteen valiokuntaan varsinaisena jäsenenä ja yhteen varajäsenenä. Terveysasiat kuuluvat Ympäristöön, kansanterveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä asioita käsittelevän valiokuntaan. Valiokunnan työskentelyä esitellään lähes kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessä "ENVI-News".
Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, Ranskassa, jossa pidetään kuukausittain viikon mittainen täysistunto. Suurimman osan ajasta parlamentti työskentelee Brysselissä, Belgiassa, jossa kokoontuvat valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Parlamentin pääsihteeristö toimii Luxemburgissa.
EU:n lainsäädäntöprosessiin osallistuu kaksi neuvoa antavaa elintä: Alueiden komitea ja Talous- ja sosiaalikomitea. Komiteat antavat lausuntoja unionin toimielinten käsittelemistä toimialaansa kuuluvista asioista. Joissain kysymyksissä toimielimet ovat velvoitettuja pyytämään lausuntoja. Komiteat voivat antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan.
Alueiden komitea koostuu kansallisten alueiden ja paikallisyhteisöjen edustajista. Jäseniä on 344. Komitea käsittelee asioita, joihin liittyy alueellisia etuja, esim. koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin, kansanterveyteen, taloudelliseen ja sosiaaliseen integraatioon, liikenne-, televiestintä- tai energiaverkkoihin liittyviä kysymyksiä.
Talous- ja sosiaalikomitea koostuu työnantajajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja muiden eturyhmien (esim. pienet ja keskisuuret yritykset, maanviljelijät, kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt) edustajista. Jäseniä on 344. Komitean alaan kuuluvat laajasti talous- ja sosiaalipoliittiset kysymykset.
Euroopan komissio käyttää EU:ssa aloitteenteko- ja toimeenpanovaltaa sekä valvoo eurooppaoikeuden noudattamista jäsenmaissa ja yhteisön toimielimissä. Komissio edustaa unionia esim. kansainvälisissä kauppasopimusasioissa.
Komissio päättää itsenäisesti tekemistään aloitteista. EU:n lainsäätämisjärjestyksessä komissiolla on yksinoikeus säädösaloitteiden tekoon. Komissio voi myös tehdä keskustelualoitteita. Tulevan toimintansa suuntaviivoja komissio esittelee intressitahoille "vihreän kirjan" muodossa. Konkreettisia toimintasuunnitelmiaan ja jäsenvaltioille tai muille toimijoille suunnattuja toimenpide-ehdotuksiaan komissio julkaisee "valkoisen kirjan" muodossa.
Euroopan komissio koostuu 27 jäsenestä eli komissaarista. Kullakin jäsenmaalla on yksi komissaarin paikka. Vuoden 2014 jälkeen komission jäsenmäärä supistetaan enintään kahteen kolmasosaan jäsenvaltioiden määrästä. Komission puheenjohtajan valitsee jäsenvaltioita edustava Eurooppa-neuvosto ottaen huomioon parlamenttivaalien tuloksen. Komission nimittäminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää.
Komission organisaatio jakautuu aihealueittain pääosastoihin (directorate general). Kukin pääosasto vastaa oman asiakokonaisuutensa valmistelu-, suunnittelu- ja toimeenpanotehtävistä. Kansanterveyteen liittyvät kysymykset sijoittuvat Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon (Health and Consumer Protection Directorate General tai DG SANCO). Pääosasto vastaa mm. EU:n terveysstrategian toimeenpanosta, strategiaan liittyvän toiminnan tukemisesta EU:n kansanterveysohjelman kautta sekä terveyden taustatekijöihin - mm. ravitsemus, alkoholi, tupakka - liittyvästä toiminnasta EU-tasolla. Osastolle kuuluvat myös kuluttajansuoja-asiat sekä elintarvikkeiden ja koko elintarvikeketjun turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Osaston toimintaa esitellään kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessä "Health & Consumer Voice".
Lähteet:
Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus
http://www.eurooppatiedotus.fi/
Euroopan unionin neuvosto
http://consilium.europa.eu/
Euroopan parlamentti
http://www.europarl.europa.eu/
Euroopan komissio
http://ec.europa.eu/index_fi.htm
Linkit:
Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät
http://www.europarl.europa.eu/groups/default_fi.htm
Suomalaiset europarlamentaarikot
http://www.europarl.europa.eu/members/public/geoSearch/search.do?country=FI&language=FI
Euroopan komissio: uusinta politiikka-aloittain
http://ec.europa.eu/geninfo/whatsnew.htm
Komission pääosastot
http://ec.europa.eu/dgs_fi.htm
Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto
http://ec.europa.eu/dgs/health_consumer/index_en.htm
Health & Consumer Voice
http://ec.europa.eu/health/horiz_newsletter_en.htm#0
Päivitetty 24.6.2010.
|
