Savuttomista työpaikoista miljardiluokan säästöt
Elinkeinoelämän keskusliiton, SAK:n, STTK:n ja Akavan terveydenhuollon
asiantuntijat antoivat ensimmäistä kertaa julkilausuman savuttomien
työpaikkojen edistämiseksi toukokuussa 2010. He
suosittelivat ja kannattivat toimia, joilla tuetaan tupakoinnin haittojen
ehkäisyä ja tupakoinnin lopettamista. Julkilausuma annettiin Savuton
Suomi 2040 -sanoista tekoihin seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa yli 80
terveydenhuollon asiantuntijaa pohti keinoja, joilla edistettäisiin
työpaikkojen savuttomuutta.
Julkilausumassa todettiin, että työnantajalle tupakoivan työntekijän
lisääntyneestä sairastamisesta ja tuottavuuden menetyksistä koituu keskimäärin
arviolta 2000 euron lisäkulu työntekijää kohti vuodessa. Jos tämä suhteutetaan
550 000 tupakoivaan työntekijään, kokonaiskustannus työpaikoille on jopa 1,1
miljardia euroa vuodessa. Tupakoinnin lopettamisen avulla voidaan oleellisesti
parantaa työntekijöiden terveyttä sekä näin edistää myös työpaikan menestymistä
tuottavuuden parantuessa.
Tupakoinnin lopettamisesta työntekijälle välitön hyöty näkyy terveyden
kohentumisena: Toistuvat tulehdussairaudet jäävät pois ja yleiskunto paranee.
Riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpiin vähenee. Rahaa
säästyy askin tupakoivalla keskimäärin 1600 euroa vuodessa.
Asiantuntijat korostivat työterveyshuollon keskeistä asemaa työntekijöiden
tupakoinnin lopettamisen tukemisessa. Työterveyshuollolla tulee olla hyvät ja
toimivat käytännöt tupakoinnin lopettamisen tueksi. Työttömien työikäisten
tupakoinnin lopettamiselle tulee löytyä tarvittavaa tukea terveyskeskuksista.
- Yli 6000 suomalaista kuolee
vuosittain tupakasta johtuviin sairauksiin ja huomattava osa työikäisenä.
Tupakointi lisää myös sairauspoissaoloja ja laskee työtehoa, totesi
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.
Vainio korosti, ettei tupakointi ole vain henkilökohtainen asia, koska
tupakoivan lähiympäristössä passiivitupakointi lisää sydänkuolemia ja
syöpäriskiä ja vanhempien tupakointi lasten syöpävaaraa.
Tupakoinnin haittojen vähentämisessä
olennaista on myös tupakoinnin aloittamisen vähentyminen.
-
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista peräti 40 % tupakoi.
Tukitoimet näiden nuorten tupakoinnin vähentämiseksi ovat kiireellisiä
tavoiteltaessa savuttomia tulevaisuuden työpaikkoja,
työmarkkinakeskusjärjestöjen asiantuntijat painottivat.
Seminaarissa Savuton Suomi 2040 -verkosto antoi kunniamaininnan
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajalle Jaakko Pihlajamäelle
poikkeuksellisen arvokkaasta työstä savuttomuuden edistämiseksi alueen
sairaaloissa ja valtakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaa oli Suomen ensimmäisiä
sairaanhoitopiirejä, joka julisti kaikki toimintayksikkönsä savuttomiksi 2002
ja kielsi tupakoinnin työajalla. Nyt kaikki Suomen sairaanhoitopiirit ovat
savuttomia.
Lisätietoja työmarkkinajärjestöjen kannanotosta:
Ylilääkäri Kari Kaukinen, EK, puh.
040-540 4240
Asiantuntijalääkäri Kari Haring, SAK,
puh. 040-718 2624
Sosiaali- ja terveyspoliittinen
asiantuntija Riitta Työläjärvi, STTK,
puh. 040-8272 988
Lakimies Paula Ilveskivi, AKAVA, puh. 040-558 9090
Lisätietoa
Savuton Suomi 2040 -hankkeesta
professori Kari Reijula, puh. 040-5502050
www.savutonsuomi.fi
Päivitetty 23.6.2010.
|