Väitöksiä

Tupakointi voi edistää rintasyövän kehittymistä

Marjo Huovisen väitöstutkimuksen mukaan tupakan savun sisältämä syöpää aiheuttava bentso(a)pyreeni voi olla osallisena rintasyvän synnyssä. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä.

Erityisen haitallista tupakointi on nuorille naisille, sillä rintakudos kehittyy teini-iässä, raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Rintakudos on tällöin herkkä muutoksille.

Marjo Huovinen. Väitöskirja 2.12.2011. Effects of benzo(a)pyrene in human breast cancer cell lines related to chemical carcinogenesis.Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta.

https://www.uef.fi

Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet tarvitsevat tukea

Kaija Appelqvist-Schmidlechner tarkasteli väitöstutkimuksessaan varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävien miesten psykososiaalista hyvinvointia sekä tälle kohderyhmälle kehitetyn Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tukipalvelun vaikuttavuutta.

Tutkimus osoitti, että palveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten lapsuuden elinolot olivat lähtökohtaisesti palvelukseen määrättyjä miehiä heikommat. Aikuisiässä heille kasautuu erilaisia ongelmia, kuten päihteiden ongelmakäyttöä, taloudellisia ongelmia, työttömyyttä, asunnottomuutta ja psyykkistä oireilua. Kolmasosa palveluksen ulkopuolelle määrätyistä miehistä oli joskus elämänsä aikana vakavasti harkinnut itsemurhaa.

Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle määrätyt miehet muodostavat tärkeän kohderyhmän psykososiaalisten ongelmien ja itsemurhien ehkäisyssä. Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen tukipalvelu on hyvä esimerkki nuorille siitä, että pienelläkin tuella ja avulla voi olla positiivinen vaikutus nuoren miehen elämään.

Väitös: Vanhempien tupakointi altistaa lapsen kuorsaukselle

Lapsen altistuminen vanhempien tupakoinnille lisää lapsen riskiä kuorsaukselle, jonka vuoksi kuorsaavien lasten hoidossa tulisi kiinnittää huomiota myös vanhempien mahdolliseen tupakointiin.

Kuorsaus on suhteellisen yleinen oire lapsella. Katja Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan 1 - 6-vuotiaiden helsinkiläisten lasten kuorsauksen yleisyyttä. Väitöstutkimus osoittaa, että vaikea-asteinen uniapnea voi vaikuttaa sekä lapsen henkiseen että fyysiseen kehitykseen.

Tutkimuksen mukaan vanhempien ja erityisesti äidin tupakointi olivat riskitekijöitä lapsen kuorsaukselle. Kuorsaajien ja ei-kuorsaajien välillä oli merkittävä ero, vaikka lapsi ei altistunut tupakansavulle sisätiloissa. Kuorsaavilla lapsilla oli ei-kuorsaavia lapsia useammin ylempien hengitysteiden infektioita, välikorvan tulehduksia ja allergista nuhaa.

Liukkonen tutki lapsen tunne-elämää, käytöshäiriöitä ja älykkyyttä neuropsykologisin testein. Psyykkiset oireet, erityisesti ahdistus ja masennus olivat yleisempiä kuorsaavilla lapsilla verrattuna ei-kuorsaaviin lapsiin. Kuorsaavilla lapsilla oli myös huonommat kielelliset valmiudet.

Terveydenhuollossa olisi tärkeä tunnistaa lasten kuorsaus ja ohjata lapsi jatkotutkimuksiin ja -hoitoon.

Katja Liukkonen. Väitöskirja 2011. Snoring and sleep apnea in children. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. URN:ISBN:978-952-10-7307-6

Tupakointi heikentää nuorten suun terveyttä

Anna Maria Kaarina Heikkinen selvitti Kotkan terveyskeskuksessa toteuttamassaan väitöstutkimuksessa tupakoinnin vaikutuksia 15 -16 -vuotiaiden nuorten suun terveyteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä kotkalaisnuoret olisivat halukkaita saamaan tupakkavalistusta ja mikä vaikutus annetulla valistuksella on heidän tupakointikäyttäytymiseensä.

Väitöstutkimuksen mukaan tupakointi on riskitekijä nuorten suun terveydelle eri mittarein arvioituna.  Tutkimuksessa mukana olleilla tupakoivilla nuorilla oli enemmän kiinnityskudossairautta kuin ei-tupakoivilla. Tupakoivilla pojilla oli enemmän kariesta kuin ei-tupakoivilla.

Tutkimukseen osallistuneista 19 % lopetti tupakoinnin tupakkavalistuksen jälkeen.  Hammaslääkärin antamalla valistuksella on vaikutusta nuorten tupakoinnin lopettamisessa. Heikkisen mukaan nuorten tupakointivalistusohjelmissa tulisi ottaa huomioon nuoren riippuvuusaste, tupakoinnin vuorokausirytmi ja kaverien merkitys, kannustavatko nämä lopettamaan vai tupakoimaan.    

Heikkinen Anna Maria Kaarina. Väitös 21.10.2011. Oral health, smoking and adolescence. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hammaslääketieteen laitos.

https://helda.helsinki.fi/

Odottavan äidin tupakointi voi pienentää lapsen hampaita
Eija Salmela tarkasteli tutkimuksessaan, miten äidinmaidon kautta saadut myrkyllisten yhdisteiden pitoisuudet vaikuttivat lapseen. Äidin tupakointi raskausaikana saattaa pienetää lapsen hampaiden kokoa, koska tupakansavu sisältää ympäristömyrkyiksi luokiteltavia PAH-yhdisteitä. Nämä yhdisteet vaikuttavat haitallisesti hammasluuhun ja kiilteeseen.

Lähde: Salmela Eija. Väitös 27.5.2011. The effects of organic environmental toxicants on hard tissue formation in developing tooth - An in vitro study in mice . Helsingin yliopisto, hammaslääketieteen laitos. 

Väitöstutkimus tupakan asemasta eri sosiaaliryhmissä 

Tupakoinnin terveyshaitat tunnetaan nykyään yleisesti eri sosiaaliryhmissä. Tupakointi on kuitenkin yksi tärkeimmistä tekijöistä sosioekonomisten terveyserojen taustalla.  Anu Katainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan tupakointia eri yhteiskuntaluokissa; miten tupakoitsijat ymmärtävät ja käsittelevät tupakoinnin terveysriskeihin liittyvää tietoa, perustelevatko tupakoitsijat tupakointiaan eri yhteiskuntaluokissa eri tavoilla ja mikä pitää ruumiillista työtä tekevän kiinni tupakassa.  

Tutkimuksesta selvisi, että tupakointia ei voi selittää tupakoitsijoiden puutteellisilla tiedoilla tupakoinnin riskeistä tai sillä, etteivät he arvostaisi omaa terveyttään. Kataisen mukaan tupakoitsijoilla on erilaisia tapoja käsitellä tupakoinnin aiheuttamia terveysriskejä. Se voi olla "vain yksi riski muiden joukossa" tai asiantuntijatieto on tupakoitsijan mukaan ristiriitaista tai epäselvää.

Yksilöllisen valinnan näkökulma oli merkittävä erityisesti tupakoiville toimihenkilöille, jotka korostivat tupakoinnin nautintoja, tupakointiin liittyviä sääntöjä ja riippuvuuden hallintaa. Työntekijät kertoivat taas tupakoinnin olevan itsestäänselvyys. Se oli luonnollinen osa päivänkulkua ja se mahdollisti työntekijöille suuremman liikkumavaran oman ajan hallinnassa. Työpaikan tupakointia tukevat käytännöt yhdessä riippuvuuden kanssa pitivät henkilön kiinni tupakoinnissa.

Vaikka terveyttä pidettiin tärkeänä, se ei yksin riittänyt motivoimaan tupakoinnin lopettamista. Tupakointi oli tutkimuksen mukaan osa tupakoitsijan elämäntapojen ja elinolosuhteiden kokonaisuutta. Tupakointia perusteltiin eri tavoin haastateltavien yhteiskunnallisen aseman mukaan. Toimihenkilöille oli keskeistä erottaa heidän oma hallittu tupakointinsa muiden riippuvaisesta tupakoinnista. Työntekijöiden suhde tupakointiin oli tavallaan kamppailua itsemääräämisoikeudesta.

Väitöstutkimus osoittaa, että tupakka voi olla symbolisen erottautumisen väline luokkien välillä ja sisällä. Tupakoinnin voi nähdä välineenä oman tilan ja ajan hallintaan, joskin se on koko ajan katomassa suomalaisesta yhteiskunnasta.    

Tutkimus perustuu

• Internet-keskusteluiden analyysiin (sekä tupakoivat että tupakoinnin lopettaneet)
• toimihenkilöiden ja työntekijöiden puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin (yht. 55 haastattelua).

2010

Vapaa-ajan liikunnan sosioekonomiset erot

Tomi Mäkisen väitöskirja tarkastelee miten vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan sosioekonomiset erot ovat kehittyneet suomalaisilla aikuisilla vuosina 1978-2002. Lisäksi väitöskirjassa tutkitaan ovatko vapaa-ajan liikunnan sosioekonomiset erot aikuisilla selitettävissä lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, nuoruuden liikunta-aktiivisuudella, aikuisuuden sosioekonomisilla tekijöillä, työoloilla ja muulla terveyskäyttäytymisellä.

Mäkinen Tomi .Väitöskirja 3.12.2010.Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity.

https://helda.helsinki.fi

Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä 

Maisteri Minna Laitilan väitöstutkimus osoittaa, että mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttäneet henkilöt haluavat osallistua ja vaikuttaa omaan hoitoonsa sekä palveluiden kehittämiseen. Asiakkaiden osallisuus voi toteutua monella eri tasolla. Työntekijöiden ja palvelujärjestelmän tulee tukea osallistumista asiakaslähtöisellä toiminnalla.

Laitila Minna (TtM). Väitöskirja 12.11.2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa.

https://www.uef.fi

Hoitomalli päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön

Terveydenhuollon maisteri Tiina Sutisen väitöstutkimuksessa "Hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön" kehitettiin neuvolan asiakkaana olevien päihteitä käyttävien naisten hoitomalli. Tutkimuksessa kävi ilmi, että päihteitä käyttävät naiset olivat halukkaita puhumaan päihteiden käytöstään, mutta työntekijät eivät kokeneet päihdeasioista puhumista luontevaksi. Työntekijät kehittyivät tutkimuksen aikana päihteiden käytön tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa, mutta työtä varjosti korjaavan työn painotus ja ongelmakeskeinen puhe.

Sutinen Tiina(diss).Väitöskirja 29.10.2010. Hoitomalli äitiys- ja lastenneuvolassa asioivien päihteitä käyttävien naisten hoitotyöhön.

http://granum.uta.fi

Riippuvuusongelmat tiedotusvälineissä 1968-2000

Helsingin yliopistossa tarkastetun Matilda Hellmanin väitöskirjan mukaan ajan myötä riippuvuutta on käsitelty yhä enemmän tiedotusvälineissä ja käsittelytavat ovat muuttuneet.  Aluksi riippuvuutta kuvattiin ongelman sisältä, usein riippuvaisten ihmisten näkökulmasta.  1990-luvulla käsite tavanomaistui: siihen viitattiin useammin eikä sen merkitystä ollut tarpeen selittää.  Kolmas erottuva trendi on yksilön itsehallinta, jossa keskitytään yksilön taitoon ja kykyyn ohjata, hillitä ja kontrolloida itseään. Hellman näkee, että riippuvuusongelmien, humaltumisen, kehon ja sukupuolen erilaiset suhteet ja funktiot toimivat kulttuurisina symboleina.

Väittelijä esitti, että riippuvuudesta on tullut ideamaailmaamme tärkeä etiketti, jolla mitataan käytöstä, jota ei kyetä kontrolloimaan.

Matilda Hellman: Construing and Defining the Out of Control: Addiction in media 1968-2000. SSKH Skrifter 28. Swedish School of Social Science, University of Helsinki. Väitöskirja tarkastettiin Helsinin yliopistossa 10.1.2011.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23699

Alkoholin runsas kertakulutus altistaa sydänkohtauksille ja aivoinfarkteille

Laura Sundell tutki väitöskirjassaan alkoholin runsaan kertakulutuksen roolia kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttajana.  Väitöstutkimuksen mukaan alkoholia kerralla runsaasti juovilla oli suurentunut riski kuolla ja sairastua sydänkohtaukseen ja aivoinfarktiin verrattuna niihin, jotka eivät juoneet alkoholia suuria määriä kerralla. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholia runsaasti kerralla käyttävillä oli enemmän masennusoireita kuin muilla tutkituilla.

Miehillä tutkimuksessa runsas kertakulutus oli vähintään kuusi alkoholiannosta per yksi juomakerta ja naisilla neljä tai useampi.

Tutkimus tuo uutta tietoa alkoholin runsaan kertajuomisen vaikutuksesta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että runsaan pitkään jatkuneen alkoholin käytön lisäksi myös satunnaisempi runsas kertakulutus on haitallista terveydelle.

Laura Sundell. Väitöskirja 22.5.2010. Alkoholin runsas kertakulutus lisää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä. Itä-Suomen yliopisto.

Väitöstiedote: http://www.uef.fi

Strandberg selvitti väitöskirjassaan keski-ikäisten miesten elintapojen vaikutusta myöhemmän iän elämänlaatuun.  Samalla hän tarkasteli, miten keskeisemmät sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät vaikuttavat tutkittaviin.

Suomalaisten elinikä on pidentynyt ja yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa. Erilaiset pitkäaikaissairaudet voivat kuitenkin heikentää toimintakykyä viimeisten vuosien aikana.  

Tulosten mukaan tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, painonmuutoksilla ja kolesterolitasolla keski-iässä on merkittävä vaikutus vanhuusiän elämänlaatuun. Terveellisillä elintavoilla on mahdollisuus lisätä laadukkaampia ja terveempiä vanhuusiän vuosia. Riskitekijöiden hoidon tulisi kuitenkin tapahtua varhaisessa vaiheessa, jo nuoruudessa tai viimeistään keski-iässä.   

Tieto tulevan vanhuusiän elämänlaadun parantumisesta voi motivoida ja kannustaa yksilöä elintapamuutoksiin.  Vanhuusiän toimintakyvyn lisääminen on kansantaloudellisesti merkittävää, koska toimintakyvyttömien vanhusten hoito on yhteiskunnalle suuri taakka.

Väitöstutkimuksen aineisto perustuu Helsingin Johtajatutkimukseen, jossa on seurattu 1919-1934 syntyneiden yli 3 000 miehen terveydentilaa 1960 -luvulta lähtien.         

Strandberg Arto. Väitöskirja 9.4.2010. The Impact of Lifestyle and Cardiovascular Risk Factors in Midlife on the Health-Related Quality of Life among Old Men. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6130-1

Sosiaali- ja alkoholipolitiikassa keskityttävä syiden poistamiseen

Kimmo Herttuan väitöstutkimus tarkasteli Suomessa vuonna 2004 toteutetun alkoholiveronalennuksen vaikutuksia. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä poliisin rekisterihin 1996-2006.

Tutkimus osoitti, että ikä- ja koulutusryhmien väliset erot alkoholikuolleisuudessa kasvoivat veronalennuksen jälkeen. Mitä alempi sosioekonominen asema, sen suurempi kuolleisuus oli. Huono-osaiset, kuten työttömät olivat erityisen haavoittuvaisia ja herkkiä hintojen laskulle.

Herttua ehdotti tutkimuksessaan, että alkoholipolitiikka vaihdettaisiin osaksi sosiaalipolitiikkaan ja toimenpiteitä kohdistettaisiin juuri edellä mainittuihin ryhmiin. Syrjäytymisen ehkäisyä hän piti merkittävänä, jota pitäisi myös tehostaa.

Herttua Kimmo. Väitöstutkimus 10.4.2010. The effects of the 2004 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland : A natural experiment based on register data. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-226-051-2

Hanna-Reetta Lajunen selvitti väitöksessään 1) harrastusten ja tietokoneen sekä matkapuhelimen käytön yhteyksiä nuorten painoon ja 2) ympäristötekijöiden ja perintötekijöiden vaikutusta painoindeksiin nuoruusiässä.

Useat fyysisesti passiiviset harrastukset olivat yhteydessä suurempaan ylipainoisuuden esiintyvyyteen.

Harrastusprofiileja oli neljä: ‘Aktiivinen ja sosiaalinen', ‘Aktiivinen mutta vähemmän sosiaalinen', ‘Passiivinen mutta sosiaalinen' ja ‘Passiivinen ja yksinäinen'. Ylipainoisuutta esiintyi eniten ‘passiivisilla ja yksinäisillä'.  

Yleisesti ottaen eri harrastusryhmiin kuuluminen ei kuitenkaan vaikuttanut myöhempään ylipainoisuuteen. Poikkeuksena olivat 'passiiviset ja yksinäiset' 14-vuotiaat tytöt, joilla oli suurin riski tulla ylipainoiseksi 14-17-vuotiaana.

Perintötekijöiden vaikutus painoindeksiin oli korkea (58-83 %). Perheensisäiset ympäristötekijät vaikuttivat painoindeksiin 11-12- ja 14-vuotiaana, mutta eivät enää 17-vuotiaana.

Perintötekijät selittivät 90-96 % painoindeksin pysyvyydestä. Perintötekijät, jotka vaikuttivat painoindeksiin olivat suurelta osin samoja. Painoindeksiin vaikuttavat yksilölliset ympäristötekijät sen sijaan vaihtelivat eri ikäpisteissä.

Tulosten perusteella perheisiin kohdistuvilla toimilla on onnistumisen edellytyksiä nuorten lihavuuden ehkäisyssä murrosiän keskivaiheille asti. Murrosiän loppuvaiheesta lähtien lihavuuden ehkäisyssä kannattaa keskittyä nuoriin yksilöinä.

Hanna-Reetta Lajunen. Väitöskirja 12.3.2010.. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Department of Public Health  Helsingin yliopisto.

https://oa.doria.fi/handle/10024/52587

Terveyden edistäminen urheiluseuroissa

Sami Kokko tutki väitöstutkimuksessaan missä määrin terveyden edistäminen on esillä lasten ja nuorten urheiluseurojen tavoitteissa ja käytännön toiminnassa.  Kokko on ensimmäinen, joka on  tutkinut aihetta Suomessa.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että terveyden edistäminen näkyi seurojen tavoitteissa melko hyvin, mutta vain joka neljäs seura täytti erittäin hyvin terveyttä edistävän seuran kriteerit. Joka kolmannen seuran tavoitteissa terveyden edistäminen näkyi varsin niukasti.  Valmentajat puhuivat nuorten kanssa päihteistä harvoin. Puolet nuorista kertoi, että kauden aikana ei oltu keskusteltu kertaakaan esim. nuuskasta ja dopingista. 

Tutkimus osoittaa, että seuroilla on käytännön tasolla parannettavaa. Kokko laati ohjelman lasten ja nuorten seuratoiminnan terveyden edistämisen tueksi osana väitöstutkimustaan.

Sami Kokko. Väitöskirja 22.2010. Terveyttä edistävä seura - Nuorten urheiluseurojen terveyden edistämisprofiilit, ohjeistus ja siihen liittyvä valmennustoiminta Suomessa.  Jyväskylän yliopisto 2010.
https://www.jyu.fi/

Nuoruusiän masennuksella yhteys päihteiden käyttöön

Psykiatrian erikoislääkäri Elina Sihvolan väitöstutkimuksen mukaan nuorten varhaisen masennuksen että erilaisten mielenterveyden häiriöiden ja varhain alkavan päihteiden käytön välillä on selvä yhteys.

Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 1 800 suomalaisen nuoren haastatteluihin ja seurantakyselyihin 11-vuotiaasta 17,5-vuotiaaksi. Tutkimuksen mukaan varhainen masennus ennusti päivittäistä tupakointia, usein toistuvaa alkoholinkäyttöä ja säännöllistä humalajuomista sekä nuuskan ja huumeiden käyttöä.

Sihvola Elina. Väitöskirja 8.1.2010. Helsingin yliopisto. Early-onset depressive disorders,related mental health disorders and substance use-A prospective : longitudinal study of Finnish twins born 1983-1987.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4860-9

Susanna Rainio käsitteli väitöstutkimuksessaan perheen merkitystä lasten tupakoinnissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhempien tupakoimattomuus ja tupakointikiellot ovat keinoja, joilla perhe voi merkittävästi ehkäistä lasten tupakointia.

Susanna Rainio. Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja. Familial influences on adolescence smoking - parental smoking, home smoking ban and home-based sourcing of tobacco (Perheen merkitys lasten tupakoinnissa - vanhempien tupakointi, kodin tupakointikiellot ja kotiperäisten tupakkalähteiden  käyttö. Tampereen yliopisto 2009. http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/2009/2009022.html

Uusia lääkkeitä tupakasta vieroitukseen

FM Minna Rahnasto kehitti väitöstutkimuksessaan uusia lääkeaineita, joilla voidaan tukea tupakasta vieroitusta hidastamalla nikotiinin hajoamista elimistössä.

Tällä hetkellä tupakastavieroitushoitoon käytetään erilaisia lääkemuotoja, jotka vapauttavat nikotiinia vähitellen elimistöön. Nykyinen nikotiinikorvaushoito on Rahnaston mukaan suhteellisen tehoton tapa.  On tärkeää, että saataisiin uusia keinoja tupakoinnin lopettamisen tueksi, kertoo Rahnasto väitöstiedotteessaan.

FM Minna Rahnasto. Väitöskirja 12.12.2009. Development of inhibitors of the human CYP2A6 enzyme - in vitro and in silico study (Inhibiittoreiden kehittäminen ihmisen CYP2A6-entsyymille). Kuopion yliopisto.

Tilattavsissa yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml .

Geenit lisäävät riskiä sairastua alkoholismiin ja vaikuttavat juomatapoihin

Lisensiaatti Tero Hallikaisen oikeuspsykiatrian väitöstutkimuksesta käy ilmi, että tietyt geenit lisäävät riskiä sairastua alkoholismiin ja vaikuttavat juomatapoihin.

Vuonna 1980-luvulla alkoholismista havaittiin kaksi alatyyppiä, jotka olivat sosiaalisesti käyttäytyvä tyyppi  (1) ja murrosiässä alkava normeihin sopeutumaton, impulsiivinen ja väkivaltainen tyyppi (1). Noin 80 % alkoholisteista kuuluu tyyppiin 1.

Tyypin 1 alkoholisteilla havaittiin muita useammin geenin muoto, joka pitkittää humalaan liittyvää mielihyvää. Lisäksi muu tutkimusnäyttö viittaa siihen, että geenin sama muunnos lisää taipumusta ahdistuneisuuteen, joka on tyypin 1 alkoholismin peruspiirre.

Vaikka alkoholismi onkin selvästi perinnöllistä, vain riski sairastua riippuvuuteen periytyy. Ympäristö vaikuttaa aina suuresti riippuvuussairauden syntymiseen.  Riippuvuuden taustatekijöiden selvittäminen auttaa kehittämään tehoavia hoitoja.

LL Tero Hallikainen. Väitöskirja 4.12.2009. Serotoniinin ja dopamiinin aiheenvaihduntaa koodaavien geenien vaikutus alkoholinkulutukseen. Kuopion yliopisto.

Väitöskirjaa voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Heini Kainulainen käsitteli väitöstutkimuksessaan huumeiden käyttäjien rikosoikeudellista kontrollia;  lakien säätämistä, niiden tulkitsemista ja soveltamista. Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellisen kontrollin tarkoituksenmukaisuudesta on vallinnut pysyvä erimielisyys.

Tutkimus pohjautuu kolmen eri lainsäädäntöhankkeen ympärille. Säädettäessä vuoden 1972 huumausainelakia, kiisteltiin huumeiden käytön kriminalisoimisen tarpeellisuudesta.  Kun huumausainerikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin osana rikoslain kokonaisuudistusta 1990-luvulla, erimielisyyttä aiheutti rangaistusasteikon säätäminen huumeiden käytön osalta.   Vuonna 2001 voimaan tulleessa huumausaineen käyttörikosuudistuksessa haasteena oli käyttäjälle määrättävä sopiva seuraamus. Poliisi sai tällöin mahdollisuuden sakottaa huumeiden käyttäjiä rangaistusmääräys- menettelyssä.  Huumausaineen käyttörikosuudistuksen myötä syyttämättä jättäminen vähentyi  ja  käyttäjien sakottaminen lisääntyi.  Rangaistukselle vaihtoehtoisten seuraamusten käyttäminen on jäänyt vähiin, alaikäiset olisi sakottamisen sijasta puhuteltava ja hoidon tarpeessa olevat ongelmakäyttäjät olisi ohjattava hoitoon.

Heini Kainulainen. Väitöskirja 14.8.2009. Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli. Helsingin yliopisto.

Yli kolmannes isistä alkoholin riskikuluttajia

Nina Halme selvitti väitöstyössään suomalaisen isän arkea ja yhdessäoloa lapsen kanssa. Tutkimukseen liittyi myös isän alkoholin käytön selvittäminen.

Väitöstutkimuksesta kävi ilmi, että kolmannes leikki-ikäisten lasten isistä käytti alkoholia niin, että se voitiin luokitella riskikulutukseksi. Alkoholin käyttö, isyyden vaatimuksiin liittyvä stressi ja ongelmat parisuhteessa liittyivät hyvin kiinteästi toisiinsa. Kaikki tämä näkyi vaikeutena sitoutua ja kantaa vastuuta.

Tulokset pohjautuvat 1082 isän haastatteluihin ja kerättyyn aineistoon. Kaikkien osallistuneiden lapset olivat iältään 3-6 vuotiaita.   

Halme, Nina. Väitöskirja 21.8.2009. Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo. Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Tampereen yliopisto. Raportti saatavissa sähköisenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksia 15. Helsinki 2009.

Aline Y. Simen-Kapeau tutki väitöstyönään tupakoinnin roolia kohdunkaulansyövässä ja sen esiasteissa. Väestöpohjaisessa tutkimuksessa saatiin Suomen lisäksi tietoa myös muista pohjoismaista.

Väitöstutkimuksen mukaan tupakointi lisäsi kohdunkaulasyövän riskiä. Tupakoivat naiset sairastuivat kohdunkaulasyöpään kaksi, jopa kolme kertaa useammin kuin tupakoimattomat. Suurin sairastumisriski oli paljon tupakoivilla naisilla ja myös purutupakan käyttö lisäsi kohdunkaulasyövän riskiä. Suomalaisten tupakoitsijoiden vastustuskyky HPV-infektiota vastaan oli heikentynyt.

Tulosten mukaan on perusteltua kehittää toimia suunnattuna erityisesti nuoriin naisiin tupakoinnin ja purutupakan käytön vähentämiseksi.  

MD Aline Y. Simen-Kapeu.  Väitöskirja 11.9.2009. Epidemiological Study of Tobacco Use and Human Papillomavirus - Implications for Public Health Prevention (Epidemiologinen tutkimus tupakoinnista ja ihmisen papilloomaviruksesta - merkitys kansanterveystyölle). Tampereen yliopisto. http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2009084.html

Lasten altistuminen tupakansavulle ja sydäntautiriski

Kallio osoitti väitöstutkimuksessaan, että ympäristön tupakansavulle altistuminen on yhteydessä valtimomuutoksiin jo nuoruudessa, vakavimmat seuraukset ilmenevät kuitenkin yleensä vasta keski-iästä alkaen. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristön tupakansavu vaikutti haitallisesti myös elimistön rasva-aineenvaihduntaan.   

Tupakansavulle altistumisen määrä oli suurin lapsilla, joiden molemmat vanhemmat tai isä tupakoi. Lasten tärkein altistumispaikka oli kotona.

Katariina Kallio. Väitöstutkimus 21.8.2009. Turun yliopisto. Exposure to tobacco smoke and markers of subclinical atherosclerosis in children and adolescents. The STRIP Study" (Altistuminen ympäristön tupakansavulle ja varhaiset valtimokovettumatautiin liittyvät verisuonimuutokset lapsilla ja nuorilla. STRIP tutkimus).

2008

VTT Laura Kestilän tutki väitöskirjassaan, miten terveys, terveyskäyttäytyminen ja terveyserot kehittyvät lapsuuden elinoloista nuoren aikuisen elämään.

Nuori aikuisuus on elämänvaihe, jossa monet olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan aikuistuessa ja suurentuvan varhaiseen keski-ikään mennessä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2000-2001 osana haastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuvaa Terveys 2000 -tutkimusta (N= 9 922). Tähän väitöskirjatutkimukseen Kestilä käytti pääosin 18-29 -vuotiaita nuoria aikuisia.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän huonoa terveyttä.  Lapsuuden epäsuotuisat elinolot vaikuttivat voimakkaasti myös tupakointiin ja alkoholin suurkulutukseen, mutta nuoren koulutustasolla oli merkitystä. Vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö ennustivat lasten vastaavaa käyttöä. Vanhempien vähäisellä koulutuksella näytti olevan voimakas yhteys nuoren aikuisen lihavuuteen.

Koulutusryhmien erot havaittiin tutkimuksessa selvästi. Alimpaan koulutusluokkaan kuuluvilla oli koettu terveys keskitasoa tai huonompi. Työllistyminen jakoi myös lapsuuden elinolojen vaikutuksia koulutusryhmien välisiin terveyseroihin. Nuoret aikuiset, joilla on vain perusasteen tutkinto, ovat suurimmassa vaarassa.

Tutkimus osoitti selvästi, että epäsuotuisen elinolojen ja perheiden päihdeongelmien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa voisivat estää epäsuotuisan kehityksen jatkossa. Myös yksinhuoltajaperheisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.  Alhaisen koulutuksen merkitys tulisi ottaa huomioon terveyden edistämisen toimia suunniteltaessa.

VTT Laura Kestilä. Väitös 15.10.2008. Helsingin yliopisto. Determinants of healt, health behaviour and health inequalities in early adulthood. Väitöskirja sähköisenä osoitteessa: https://oa.doria.fi/handle/10024/42301

Väitös tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista

Satu Helakorpi tutki väitöstyössään, miten tupakkapoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet tupakoinnin aloittamiseen, päivittäistupakointiin ja ympäristön tupakansavulle altistumiselle.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vuoden 1976 tupakkalaki vaikutti tupakoinnin vähenemiseen kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta alemmissa ryhmissä ero oli pienempi entiseen verrattuna.

Vuoden 1995 tupakkalain uudistuksen jälkeen (työpaikkatupakointi kiellettiin) tupakointi väheni työssä olevien keskuudessa, mutta tupakkalain ulkopuolelle jäävien tupakointi ei niinkään vähentynyt. Ympäristön tupakansavulle altistuminen väheni selvästi vuoden 1995 jälkeen.

Väitöstutkimuksen mukaan laeilla ja tupakkapoliittisilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää tupakointia ja tupakoinnin aloittamista. Vaikutus ei ole ollut yhtä voimakas kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Tutkimus perustuu Kansanterveyslaitoksen vuosittain julkaistavaan aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -aineistoon (AVTK)

Lisää tietoa Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) Internet-sivuilta: http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/ajankohtaista/?bid=2929&vid=1

Väitös 6.6.2008. Satu Helakorpi. Impact of Tobacco Control Policy on Smoking and Exposure to Environmental Tobacco Smoke. Publications of the National Public Health Institute A 15/2008.

Geenit vaikuttavat tupakointikäyttäytymiseen

Yli kolmasosa nikotiiniriippuvuuden ja puolet tupakointikäyttäytymisen eroista näyttää selittyvän perintötekijöillä. Miehillä geenit näyttävät vaikuttavan enemmän aloittamiseen ja lopettamiseen, naisilla puolestaan tupakoinnin määrään. On siis mahdollista, että näihin osa-alueisiin vaikuttavat eri geenit.

Ulla Broms selvitti väitöstutkimuksessaan erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tupakointiin. Väitöstutkimuksen mukaan kolme neljästä tupakoitsijasta on nikotiiniriippuvaisia, useimmin suurtupakoitsijat.

Tutkimuksessa kehitettiin moniulotteista nikotiiniriippuvuusmittaria, jolla voitaisiin arvioida riippuvuuden eri osa-alueita. Lisäksi pyrittiin myös paikantamaan tupakointikäyttäytymiseen liittyviä perimän alueita, myös nikotiiniriippuvuuden osalta.

Väitöstyössä tarkasteltiin myös tupakoinnin lopettamisen ja sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn sekä tupakointikäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Tupakoinnin lopettamista ennustava tekijä oli korkea koulutus ja ammattiasema. Myös avioliiton solmiminen ja parisuhteessa eläminen vaikutti edesauttavan lopettamista.

Ulla Broms. Väitös. Nicotine Dependence and Smoking Behaviour - A genetic and epidemiological study. (Nikotiiniriippuvuus ja tupakointikäyttäytyminen - geneettinen ja epidemiologinen tutkimus). Helsingin yliopisto 3.5.2008.


Väitös: lapsuusiän ongelmat ennakoivat runsasta päihteidenkäyttöä

Solja Niemelän väitöstutkimus Nuorten miesten päihdekäytön ennustekijät ja korrelaatit on osa maailman laajinta valtakunnallista lastenpsykiatrista seurantatutkimusta Pojasta mieheksi.

Pojasta mieheksi -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 8-vuotiaiden poikien käyttäytymishäiriöiden ilmenemismuotoja ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia aikuisuuteen. Tutkittavien psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä sekä mahdollisesta taipumuksesta rikollisuuteen ja päihteiden käyttöön kerättiin tietoa yli 10 vuoden seuranta-aikana. Armeijan kutsunnoissa tavoitettiin 92 % tutkimukseen alun perin osallistuneista, poliisin syyterekisteristä saatiin myös myöhempiä tietoja.  

Tutkimuksessa käytettiin 2556 suomalaispojan tietoja. Tutkimuksesta selvisi, että ylivilkkaus ja käytösongelmat ennustivat runsasta humalajuomista, päivittäistä tupakointia sekä päihderikoksia varhaisaikuisuudessa. Lapsen ilmoittamat masennusoireet ennustivat päivittäistä tupakointia. Neljällä prosentilla tutkituista oli sekä käytös- että tunne-elämän häiriöitä ja nämä muodostivat erityisen riskiryhmän.  

Kouluterveydenhuolto ja opettajat on tärkeässä asemassa, varhainen tunnistaminen ja hoito on hyvin merkityksellistä. Opettajat tunnistavat riskitekijöitä helpommin kuin lasten vanhemmat, kotona piilossa pysyvät ongelmat voivat ilmetä koulussa.

On suuri haaste kehittää toimiva ja tehokas tapa puuttua lasten käyttäytymishäiriöihin varhaisessa vaiheessa. Useamman kuin yhden käyttäytymishäiriön ilmenemisestä samanaikaisesti tarvitaan lisätutkimuksia. Tutkimusta tarvitaan, jotta käyttäytymishäiriöt tulevat diagnosoitua oikein ja hoidettua asianmukaisesti ja ajoissa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet varhaisen perheintervention tehokkuuden. Perheinterventiossa selvitellään häiriökäyttäytymistä yhdessä koko perheen kanssa ja tulokset ovat olleet hyviä. Monilta ongelmilta vältyttäisiin, jos tätä menetelmää voitaisiin käyttää nykyistä enemmän.

Solja Niemelä. Väitös 23.5.2008. Lapsuusiän ongelmat ennakoivat runsasta päihteidenkäyttöä myöhemmin. Turun yliopisto.
Journal of the American Academy of Child & Adolescent psychiatry. Abstract. Who is at Greatest Risk of Adverse Long-Term Outcomes? The Finnish From a Boy to a Man Study. Syyskuu 2007.

Väitös juomisen sosiaalisesta kontrollista

Suomalaisista miehistä noin neljännes ja naisista joka kymmenes oli kokenut, että joku oli puuttunut viimeisen vuoden aikana hänen juomiseensa. Puuttuja oli yleensä puoliso.

Stakesin tutkija Kirsimarja Raitasalo tutki väitöksessään alkoholinkäyttöön kohdistuvaa epävirallista kontrollia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Raitasalo keskittyi eniten puolisoiden kontrollointiin, koska se on yleisintä juuri parisuhteissa. Vaikka Suomessa käytetään alkoholia enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, epävirallinen kontrolli on harvinaisempaa. Suomi sijoittuu Euroopan mittakaavassa vasta keskitasolle.  Kehitysmaissa puututaan alkoholinkäyttöön paljon yleisemmin ja puolisoiden lisäksi siihen puuttuvat yleisesti monet muutkin.

Epävirallisen kontrollin merkitys on Suomessa kasvanut vuoden 2004 jälkeen, kun alkoholin käyttö on lisääntynyt ja haitat ovat korkealla tasolla. Kirsimarja Raitasalo pohtii väitöksessään kysymystä, voitaisiinko entistä herkemmällä kotien, puolisoiden ym. tahojen epävirallisella kontrollilla vähentää jopa suomalaista alkoholin käyttöä. Nykyiset alkoholihaitat ovat mittavia ja kohdistuvat suorasti ja epäsuorasti läheisiin ja työhön, vaikutukset kansanterveyteen ja jopa kansantalouteen voivat olla kauaskantoisia.

Kirsimarja Raitasalo on toiminut vuodesta 2001 Stakesissa alkoholi- ja huumetutkijana, erityisinä kohteinaan perhe ja alkoholi, päihdeongelmat ja niiden ehkäisy.

Kirsimarja Raitasalo. Väitöskirja 23.2.2008. Tampereen yliopisto. Informal Social Control of Drinking. Finland in the Light of International Comparison.

Hinta 23 euroa. Tilaukset Stakesista (THL): http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut

Jo puolelle Pitkään tupakoineista kehittyy keuhkoahtaumatauti

Keuhkoahtaumatauti (KAT) on hengityselinten krooninen sairaus, joka ahtauttaa keuhkoputkia. Ominaista on keuhkojen toiminnan jatkuva heikkeneminen. keuhkoahtaumatauti todetaan lähes aina liian myöhään.

Vaikka keuhkojen muutokset ovat pääosin peruuttamattomia, hoidolla pystytään lievittämään sairauden oireita. Koska tupakointi on tärkein keuhkoahtaumataudin aiheuttaja, tupakoinnin lopettaminen on ensisijainen hoitokeino.

TtM Merja Kanervisto tutki väitöskirjassaan keskivaikeaa, vaikeaa ja erittäin vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavan elämänlaatua toimintakyvyn näkökulmasta. keskivaikea ja vaikea keuhkoahtaumatauti vaikuttaa selvästi fyysiseen toimintakykyyn.

Puolisot olivat väitöstutkimuksen mukaan usein ainoat auttajat. Myös vertaistuki, keskustelu toisen samassa tilanteessa olevan kanssa koettiin erittäin tärkeäksi. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että muut, perheen jäsenet suhtautuivat tautiin ja tautia sairastavan voimavaroihin epäilevästi, koska oireet tulivat esiin vasta rasituksessa. Ulkopuoliset eivät aina ymmärtäneet, miksi pihatalkoot tai kävelylenkki ei sopinut.

Terveyden huollossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota sairastuneen arkipäivässä selviämiseen, ei ainoastaan oireisiin. Fyysisen selviytymisen lisäksi vaikeuksia on yleisesti myös psyykkisellä osa-alueella. Merkittävä huomio on myös se, että muut ihmiset voivat syyllistyä keuhkoahtaumatautia sairastavia itseaiheutetusta sairaudesta.

Tutkimuksen aineistona oli Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 tutkimusaineistosta 4 718 vastaajaa, 9 haastateltavaa sekä perhekyselyaineistossa 65 vastaajaa.

Tampereen yliopisto. Väitökset. TtM Merja Kanervisto. Keuhkoahtaumatautiasairastavan arjessa selviytyminen. (People with COPD in their everyday life): http://www.uta.fiI

2007

Nuuska lisää aivo- ja sydäninfarktiin sairastuneiden kuolemanriskiä

Lääketieteen tohtori Maria-Pia Hergens tutki väitöskirjassaan nuuskaajien riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.  Nuuskan käyttö ei näytä lisäävän sydän- tai aivoinfarktin riskiä, mutta kuolemanriski näihin sairastuneilla nuuskaajilla on korkeampi kuin tupakoimattomilla, lisäksi nuuskaajilla on korkeampi riski sairastua verenpainetautiin.

Sydäninfarktin saaneella nuuskaajalla oli 30 % korkeampi riski kuolla, kuin tupakoimattomalla. Runsaan nuuskankäytön myötä riski kasvoi suuremmaksi. Nuuskaa käyttäneen aivoinfarktipotilaan kuolemanriski kasvoi jopa 38 - 72 % verrattuna henkilöön, joka ei käyttänyt nuuskaa.

Väitöstutkimus pohjautui kahteen laajaan väestötutkimukseen. Toinen tutkimuksista tehtiin Tukholman ja Västernorrlandin lääneissä vuosina 1992 - 1994, toisessa oli mukana rakennusalan työntekijöitä vuosina 1978 - 1993. Tutkimukseen osallistuneet olivat tupakoimattomia miehiä.

Maria-Pia Hergens korostaa, että erityisesti nuuskan käytön pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Käyttö on lisääntynyt Ruotsissa huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Nuuskan vaikutuksesta naisten terveyteen tarvitaan myös lisää tietoa, tähän asti on tutkimuksissa on ollut mukana pääasiassa miehiä.

Swedish moist snuff and the risk of cardiovascular diseases. Institut of Environmental Medicin. Karolinska Institutet, Stockholm 2007. Verkkoversio osoitteessa: http://diss.kib.ki.se/2007/978-91-7357-372-6/

Lähteet: Tobaksfaktas nyhetsbrev 13.11. Snus ökar risken för död i stroke och hjärtinfarkt. Publikationer från Karolinska Institutet. Doktorsavhandlin vid Karolinska Institutet; Hergens Maria-Pia. Swedish moist snuff and the risk of cardiovascular diseases. http://diss.kib.ki.se/2007/978-91-7357-372-6/

Ulla Kemppaisen väitös: lähiympäristö muokkaa nuorten terveystottumuksia

Ulla Kemppainen vertaili väitöstutkimuksessaan yhdeksäsluokkalaisten nuorten terveyskäyttäytymistä Karjalan Tasavallassa ja Itä-Suomessa. Kemppaisen väitöstutkimuksen mukaan sekä hyvät että huonot terveystottumukset näyttivät kasaantuvan tietyille nuorille kummassakin kulttuurissa. Nuorten terveyskäyttäytyminen oli pitkälti lähiympäristön muokkaamaa.

Tutkimuksen mukaan nuoren alkoholin käyttö ja tupakointi oli todennäköisempää, jos vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia. Ystävät eivät suorasti vaikuttaneet siihen, alkaisiko nuori tupakoida tai käyttää alkoholia, pikemminkin nuori valikoitui itse tiettyyn ryhmään.

Koulussa ja  kotona tupakointi vanhempien siitä tietäen oli tavallista niin Itä-Suomessa kuin Karjalassakin. Nuoret hankkivat tupakkansa kaupasta ja kioskeista joko ostamalla itse tai kaveriensa avulla.

Masennusoireilun ja alkoholin käytön yhteys nousi selkeästi esille. Ongelmat kotona ja koulussa lisäsivät masennusoireita ja nuoret tuntuivat hakevan ratkaisua pahan olon poistamiseen tupakoinnista ja alkoholin käytöstä.

Epäedulliset elintavat, huumekokeilut, masennusoireilu ja muut ongelmat olivat selkeästi yleisempiä varhain tupakkaa ja alkoholia kokeilleilla. Mitä myöhemmässä iässä nuori aloitti kokeilut, sitä vähemmän tuntui olevan ongelmia. Karjalaiset nuoret olivat enemmän suomalaisnuoria epävarmempia siitä, jatkuisiko heidän tupakointinsa aikuisiällä.

Väitöstutkimuksen tulokset tukevat vuoden 2007 kouluterveyskyselyn tuloksia ongelmien kasaantumisesta. Lasten ja nuorten tueksi ja suojelemiseksi tarvitaan selkeää kansallista lainsäädäntöä. Tupakka- ja alkoholiteollisuuden nuoriin kohdistuvaan voimakkaaseen markkinointiin tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää enemmän yhteistyötä sen vastustamiseksi.

Nuorten hyvä terveys luo vahvaa perustaa tulevaisuuden hyvinvoinnille Euroopassa. Jos tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden käyttö lisääntyy, tulee siitä valtaisia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia - täysin turhaan.  

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet ISBN 978-951-27-0805-5. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi  tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml .

Ulla Kemppainen. Väitöskirja 15.12.2007. Ninth-Grade Adolescents' Health Behavior in Pitkäranta District (Russian Karelia) and in Eastern Finland: a Comparative and Predictive Cross-Cultural Study. Kuopion yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.  (Yhdeksäsluokkalaisten nuorten terveyskäyttäytyminen Pitkärannassa, Karjalan Tasavallassa ja Itä-Suomessa: vertaileva ja ennustava poikkikulttuurinen tutkimus.)


Heikki Hiilamon väitös tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategioista

The Fear of Losing out - Tobacco Industry Strategies in Finland 1975-2001 (Tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategiat Suomessa vuodesta 1975 vuoteen 2001)

Hiilamo käytti väitöstutkimuksen pääasiallisena aineistona tupakkateollisuuden sisäisiä asiakirjoja. Tutkimus keskittyi tupakkasääntelyyn, mukana tarkastelussa oli myös ns. tupakkajuttu, tupakkateollisuutta vastaan käyty tuotevastuuoikeudenkäynti vuosina 1988-2001.

Väitöstutkimuksen mukaan Suomea koskevat tupakka-asiakirjat antavat kattavan kuvan tupakkateollisuuden strategioista. Suomi oli erityisesti tupakkayhtiöiden kiinnostuksen kohteena pitkäaikaisen tupakkasääntelyn vuoksi.

Vaikuttamisstrategioiden tehoa osoittaa tupakkalainsäädännön kehittämisen ja toimeenpanon viivytykset. Tupakkateollisuus onnistui torjumaan ryhmäkannelainsäädännön ja hidastamaan ravintoloiden tupakointikieltoja.

Heikki Hiilamo. Väitöskirja . The Fear of Losing out - Tobacco Industry Strategies in Finland 1975-2001. Tampereen yliopisto. 24.8.2007.  

Väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1229, Tampere University Press, Tampere 2007. ISBN 978-951-44-6937-4, ISSN 1455-1616.

Mini-interventio-tyyppinen tupakoinnin ehkäisyprojekti Pohjanmaalla

Tupakointi on Suomessa vähentynyt mutta on edelleen nuorten keskuudessa yleistä. Väitöstutkimuksessa toteutettiin mini-interventiona tupakoinnin ehkäisyprojekti neljässä kaupungissa osana terveyskeskusten suun terveydenhuoltoa. Menetelmän tehoa testattiin nuorten tupakoinnin ehkäisyssä.

Kentala Jukka. Väitöskirja . Smoking prevention in oral health care: brief intervention among adolescents. Tampereen yliopisto 2007.

Medicalising Prohibition: Harm reduction in Finnish and International Drug Policy

Tuukka Tammen väitöskirja Harm Redcution in Finnish and International Drug Policy aiheena on huumausainepolitiikan muutos Suomessa ja haittojen vähentämiseen tähtäävän toiminnan vaikutukset. Tutkimuksessa eritellään haittojen vähentämispolitiikan sisältöä ja arvioidaan miten vähentämiseen tähtäävät poliittiset toimet ovat vaikuttaneet perinteisen huumepolitiikan asemaan.

Tutkimus osoittaa, että haittojen vähentäminen ei ole uhannut huumeiden kieltolakipolitiikkaa vaan toiminut yhtenä osana tätä koko kenttää. Esimerkiksi neulojen vaihtotoiminta ja korvaushoidot ovat lisänneet erikoistuneiden lääketieteeseen pohjautuvien palveluiden syntyä ja asiantuntemusta ongelmien hoidossa. Samalla rikosoikeudellinen kontrolli on tehostunut.

Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: https://oa.doria.fi/handle/10024/5295.

Lähde:
Helsingin yliopisto. Väitöskirjat. Medicalising Prohibition: Harm Reduction in Finnish and International Drug Policy. Tammi, Tuukka. Väitöskirja 4.5.2007

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito Suomessa: hoitoajan pituus ja sen yhteys ennusteeseen

Tuija Kinnunen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valtakunnallisen hoitoilmoitusrekisterin ja kuolemansyytilaston avulla keuhkoahtaumataudista aiheutunutta sairaalahoitoa Suomessa 1972-2001. Hän tutki sairaalapalvelujen käyttöä, hoitojakson pituuteen vaikuttavia tekijöitä ja hoitojen yhteyttä ennusteeseen.

Väitöskirja on sähköisessä muodossa osoitteessa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283864/

Tuija Kinnunen. Väitöskirja 13.4.2007. Oulun yliopisto. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito Suomessa: hoitoajan pituus ja sen yhteys ennusteeseen.

Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon

Marjatta Pirskanen kehitti Nuorten päihdemittarin ja varhaisen puuttumisen toimintamallin 14-18 -vuotiaiden päihteettömyyden edistämiseen. Samalla hän tutki kehittämänsä varhaisen puuttumisen mallin soveltuvuutta terveydenhoitajien käytännön työhön. Tutkimukseen osallistui 326 nuorta ja terveydenhoitajia Pohjois-Savon kunnassa.

Väitöskirja on julkaistu 26.1.2007 sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E Yhteiskuntatieteet. ISBN 978-951-27-0379-1. TIlaukset: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml.

Aspiriinin teho veritulppien ehkäisyssä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleinen kuolinsyy länsimaissa. Väitöskirjatyössä tutkittiin aspiriinin vaikutusta veritulppien ehkäisyssä. Aspiriini ei Aino Lepäntalon väitöskirjan mukaan ehkäise kaikilla potilailla veritulppia yhtä tehokkaasti. Teho on hyvin yksilöllinen.

Verihiutaleiden aktiivisuus on huomattava tekijä verisuonitukoksen syntymisessä.  Aspiriinia käytetään usein verihiutaleiden liiallista aktiivisuutta estävänä estolääkkeenä. Estolääkitystä tulisikin tehostaa potilailla, jotka reagoivat huonosti aspiriiniin. Estolääkityksen tehostamisessa on kuitenkin vaarana suurentunut verenvuodon riski. Väitöskirjan mukaan tulevaisuuden haasteena on kehittää toimiva testi, jolla voidaan määritellä yksilöllisesti sopiva estolääkitys.

Aino Lepäntalo. Väitöskirja . Individual variation in vitro efficacy of antiplatelet medication - aspirin and clopidogrel. Helsingin yliopisto 19.1.2007

2006

Tupakoinnin muutokset nuoruudesta aikuisuuteen

FT Meri Paavola tutki väitöskirjatyössään tupakoinnin ehkäisyohjelman vaikutuksia tupakointiin ja tupakoinnin muutoksia nuoruudesta aikuisuuteen sekä tupakointia ennustavia tekijöitä, tupakoinnin lopettamista ja tupakoinnin yhteyttä sosioekonomisiin tekijöihin ja muihin terveystapoihin.Aineisto kerättiin Pohjois-Karjala -nuorisoprojektin yhteydessä 15 vuoden aikana. Kaksivuotinen sydän- ja verisuonitautien ehkäisyprojekti toteutettiin neljässä koulussa 7-9-luokilla Pohjois-Karjalassa. Vertailukouluina oli kaksi koulua Kuopion läänistä.  Oppilaiden vanhemmat osallistuivat myös tutkimukseen, koska samanaikaisesti oli käynnissä koko väestöön suunnattu Pohjois-Karjala -projekti sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi.

Tutkimuksesta kävi ilmi, että sosiaalisten taitojen harjoittamiseen perustuva ohjelma ehkäisi tupakoinnin aloittamista useita vuosia. Tutkimuksen mukaan koulu- ja yhteisöpohjaisella ohjelmalla voitaisiin ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittamista pitkällä aikavälillä. Ehkäisyohjelmia tulisi jatkaa myös peruskoulun jälkeen ja kehittää nuorille ja nuorille aikuisille tupakoinnin lopettamisohjelmia.

Tutkimuksen mukaan tupakointi jatkui hyvin usein nuoruudesta aikuisuuteen. Tupakoivat ystävät olivat tärkeä tupakointia ennustava tekijä. Kolmasosa tupakoivista 15-vuotiaista oli lopettanut tupakoinnin 28 ikävuoteen mennessä.

Alimpaan koulutusryhmään kuuluvat tupakoivat eniten. Tupakoivat myös käyttivät alkoholia enemmän kuin tupakoimattomat ja harrastivat vähemmän liikuntaa nuoruudesta aikuisuuteen. Sen sijaan vanhempien sosioekonominen asema ei tässä tutkimuksessa näyttänyt erityisesti olleen yhteydessä tutkittavien tupakointiin.

Väitöskirja löytyy sähköisessä muodossa Helsingin yliopiston Internet-sivuilta: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kansa/vk/paavola/

Paavola Meri. Väitöskirja 4.12.2006. Smoking from Adolescence to Adulthood. A 15-year Follow-up of the North Karelia Youth Project. Publications of the National Public Health Institute A 16/2006. Helsinki 2006.

Syyt astmaan löytyvät lapsuudesta

Eija Piippo-Savolainen tutki väitöskirjassaan varhaislapsuuden ilmatiehyiden tulehduksia ja niiden vaikutusta aikuisiän astmaan. 20 vuoden seurantajakson aikana tutkittiin imeväisiän hengitysvaikeuksia aikuisuuteen. Kävi ilmi, että keuhkokuumeen tai ilmatiehyiden tulehduksien takia sairaalahoitoon joutuneiden lasten alttius astmaan nousi.

Aikuisista astmaatikoista 30 prosentilla oli ollut lapsena vaikeaoireinen ilmatiehyiden tulehdus ja 15 prosentilla keuhkokuume. Vakavia hengitystietulehduksia sairastaneilla oli ahtaa keuhkoputket vielä aikuisenakin. Tutkituista riskitekijöistä merkittävimpiä ovat varhainen atopia, vanhemman astma ja varhain toistuvat infektion yhteydessä esiintyvät hengitysvaikeudet. Myös äidin tupakoinnin tiedetään vaurioittavan pienen lapsen hengitysteitä pysyvästi. Keuhkojen toiminta heikentyi erityisesti niillä lapsilla, joiden äiti tupakoi raskausaikana tai lapsen ollessa alle 2-vuotias.

Tutkimuksen seuranta-aika on maailmanlaajuisesti pisin, mitä on tehty pienten lasten astmasairauksista ja sen riskitekijöistä sekä hengitystiesairauksien vaikutuksista aikuisiällä.

Astmariskien tunnistaminen on tärkeää, jotta tautia voidaan hoitaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Varhaislapsuudessa hengitysvaikeuksista kärsineiden nuorten tulisi välttää muita astman riskitekijöitä, kuten ylipainoa ja tupakkaa. Pienten lasten vanhempia tulisi kannustaa tupakoimattomuuteen.

Piippo-Savolainen, Eija. Kuopion yliopisto 9.12.2006. Wheezy babies – wheezy adults? Adulthood asthma, bronchial reactivity and lung function after hospitalization for bronchiolitis in early life. http://www.uku.fi/vaitokset/2006

Tupakka ja alkoholi altistavat suusyövälle

Väitöskirjatyössä tutkittiin suusyöpää ja sen esiasteita. Tutkimuksessa selvitettiin suusyövän esiintyvyyttä, taudin kulkua ja hoitotuloksia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1988-1997.

Tutkimus antaa uutta tietoa suusyövän syntyyn vaikuttavista biologisista tekijöistä. Varhainen toteaminen ja hoito ovat merkittävimmät keinot, joilla hoitotuloksia voidaan parantaa. Tupakan ja alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävällä terveyskasvatuksella on tärkeä merkitys suusyövän ennaltaehkäisyssä.

Jaana Rautava. Väitöskirja. Turun yliopisto 19.5.2006.

Alkolinkäytön ja tupakoinnin vaikutukset yläruoansulatuskanavien syöpien synnyssä

Tupakansavussa ja alkoholissa on ns. asetaldehydiä, jonka on todettu olevan paikallinen karsinogeeni. Sekä tupakoinnin että alkoholinkäytön seuraksena syntyy mikrobien toiminnan seuraksena asedeltahydialtistus, jonka merkitystä selvitettiin yläruoansulatuskanavan syöpien synnyssä.

Tutkimuksessa mitattiin aseteldahydialtistusta koehenkilöiden syljestä alkoholin nauttimisen ja tupakoinnin sekä niiden yhteiskäytön aikana. Yläruoansulatuskanavan alueelle syntyi erittäin suuri asedeltahydialtistus, joka saattaa selittää alkoholin ja tupakoinnin seuraksena syntyvän moninkertaisen riskin sairastua yläruoansulatuskanavan syöpään.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, voisiko näitä syöpiä mahdollisesti ehkäistä L-kysteiini-aminohapolla. Tutkimusta varten kehitettiin erityiset tabletit.

Salaspuro Ville. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 28.4.2006

Keuhkoahtaumatautiin sairastuu yli puolet pitkäaikaistupakoijista

Tutkimuksessa selvitettiin astman, keuhkoahtaumataudin ja hengitysoireiden esiintyvyyttä ja riskitekijöitä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin, Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan sekä Kemijärven aikuisväestössä (ikäryhmä 20-69 v.).

Kotaniemi Jyrki. Väitöskirja . Helsingin yliopisto 3.3.2006.

Menetelmien yhtenäistäminen ja laadun valvonta avainasemassa laadukkaan väestön terveystutkimuksen toteuttamisessa

Väitöksessä käsiteltiin väestön terveystutkimuksia ja niiden tiedonkeruumenetelmiä. Tietoa väestön terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä tarvitaan terveyspoliittisten päätösten avuksi sekä erilaisten sairauksien ehkäisyohjelmien suunnitteluun ja tulosten seurantaan. Otokseen perustuvalla terveystutkimuksella voidaan kerätä tietoa, jota hallinnolliset rekisterit eivät pysty juuri tuottamaan. Otoksen on oltava koko väestöä edustava ja otoksesta saatujen tulosten tulee olla luotettavia ja oikeita. Tutkimushenkilökunnan valinta ja koulutus ovat keskeisessä asemassa. Alhaiseksi jäävä vastausaktiivisuus on vakava ongelma, johon tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.

Tolonen Hanna. Väitöskirja . Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A27/2006. Kuopion yliopisto 28.2.2006.

Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta pidentävät elinikää

Väitöskirjatyössä tutkittiin 40 vuoden ajan vajaan kahden tuhannen miehen tupakointitapojen ja niiden muutosten sekä liikunnan että kroonisen keuhkoputkitulehduksen vaikutusta keuhkojen toimintaan ja keuhkojen toiminnan muutoksiin.

Pelkonen Margit. Väitöskirja. Kuopion yliopisto 3.3.2006. Tilaukset: yrjo.valtanen@uku.fi tai www.uku.fi/kirjasto

Säännöllinen liikunta vähentää verenpainetautiriskiä sekä sydän- ja verisuonitautikuoleman riskiä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten miesten ja naisten vapaa-ajan, työn, ja työmatkaliikunnan yhteyttä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin. Samalla tutkittiin liikunnan merkitystä verenpainetaudin ilmaantuvuuteen sekä kuolleisuuteen. Toisena päätavoitteena oli selvittää liikunnan muutokset 25 vuoden aikana.

Barego Noël. Väitökirja. Physical activity, cardiovascular risk factors and mortality. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketieteet. ISBN 951-27-0397-1.

Fyysinen aktiivisuus, kunto, keskivartalolihavuus ja sydäntautien vaaratekijät suomalaisessa aikuisväestössä

Väitöskirjatyössä tutkittiin vapaa-ajan eri liikuntamuotojen ja arvioidun aerobisen kunnon yhteyttä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin suomalaisessa aikuisväestössä. Väitöstutkimus on osa FINRISKI 2002 -tutkimusta.

Borodulin Katja. Väitöskirja . Helsingin yliopipsto 10.2.2006

Liikunnalla laaja kansanterveydellinen käyttöarvo - liikkuminen suojaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaisen liikunnallisen elämäntavan ja urheiluharrastusten yhteyksiä keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten toimintakykyyn ja mielialaan. Alkuperäisaineistossa oli 2 448 urheilijaa ja 1 1712 verrokkia, tutkimukseen osallistuneille tehtiin kyselyt vuosina 1985, 1995 ja 2001.

Bäckmand Heli. Väitöskirja . Helsingin yliopisto 27.1.2006

2005

Rasituskoelöydösten merkitys sydän- ja verisuonitautien riskiä ennustavina tekijöinä

Itäsuomalainen väestötutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää kliinisen kuormituskokeen merkitystä riskiryhmien ennusteen arvioinnissa. Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella kuormituskokeen tutkimuslöydöksillä saavutetaan lisäarvoa perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin nähden.

Laukkanen Jari. Väitöskirjan tilaukset . Kuopion yliopisto 10.12.2005.

Geenit vaikuttavat tupakoijan riskiin sairastua keuhkosyöpään

Tupakoijat, joilla on tiettyjä geenimuotoja, sairastuvat keuhko-, sekä suu- ja nielualueen syöpiin muita herkemmin. Tulos on uusi osoitus geenien roolista yksilön sairastumisriskin muokkaajana.

Voho Anu. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 25.11.2005.

Terveysneuvontaohjelmien vaikutukset elämänkaaren eri vaiheissa

Tutkimuksessa selvitettiin sepelvaltimotaudin ehkäisyyn tähtäävien terveysneuvontaohjelmien vaikutuksia elämänkaarien eri vaiheissa.

Tulokset on kerätty kahdesta eri sepelvaltimotaudin ehkäisyohjelmasta: Kainuussa vuosina 1997-2000 sydän- ja verisuonisairauksien riskisukuihin kuuluville lapsille ja nuorille kohdistetusta perhekeskeisestä terveysneuvontaohjelmasta ja Varsinais-Suomessa Liedon kunnassa vuosina 1999-2000 65 -vuotiaille tai sitä vanhemmille sepelvaltimotautia sairastaville suunnatusta neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelmasta.

Salminen Marika. Väitöskirjan tilaukset . Turun yliopisto 27.10.2005

Kasviperäinen ravinto saattaa ehkäistä tyypin 2 diabetestä

Tutkimuksessa selvitettiin kasviperäisen ravinnon yhteyttä aikuistyypin diabeteksen ilmaantuvuuteen. Tutkimusaineistona käytettiin Kansaneläkelaitoksen autoklinikkatutkimuksessa tehdyn ravintotutkimuksen ruoankäyttötietoja.

Montonen Jukka. Väitöskirja . Helsingin yliopisto 19.10.2005

Hyppyharjoittelua ikääntyneillekin – Liikunta vähensi murtumien riskitekijöitä

Tutkimus toteutettiin Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntaklinikan ja Oulun yliopiston yhteistyönä. Tavoitteena oli selvittää elinikäisiä, elintapoihin liittyviä osteoporoottisten murtumien riskitekijöitä ja tutkia säännöllisen pitkäkestoisen tasapaino- , lihasvoima- ja hyppelyharjoittelun vaikutusta yli 70 vuotiaiden luukatoa sairastavien naisten luustoon, tasapainoon, lihasvoimaan, kävelyyn ja toimintakykyyn.

Korpelainen Raija. Väitöskirjan tilaukse. Oulun yliopisto 26.8.2005

Tupakointi heikentää ihon rakennetta ja toimintaa

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää tupakoinnin vaikutusta ihon ulkonäköön, rakenteeseen ja aineenvaihduntaan ja tuottaa uutta tietoa siitä, miten tupakoinnin haittavaikutukset ihossa tapahtuvat. Näitä tietoja voitaisiin siten hyödyntää jo terveyskasvatuksessa kannustettaessa tupakoinnin aloittaneita lopettamaan.

Raitio Anina. Väitöskirja . Oulun yliopisto 19.8.2005

Verenpainepotilaiden syöpäilmaantuvuus

Tavoitteena oli verrata verenpainetautipotilaiden syöpäilmaantuvuutta muuhun väestöön ja tutkia korkean verenpaineen sekä muiden verenpaineeseen liittyvien tekijöiden yhteyttä syöpäriskiin.

Lindgren Annamarja. Väitöskirja . Kuopion yliopisto 19.8.2005

Työikäisten valtimotaudin erityispiirteitä

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida sepelvaltimotaudin erityispiirteitä työikäisessä väestössä. Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa perusterveydenhuollossa tutkittiin keskittyen erityisesti koulutettujen yleislääkärien tekemiin kliinisiin rasituskokeisiin, jotka tehtiin 1998-2000 Kangasalan terveyskeskuksessa.

Sumanen Markku. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 21.6.2005

Toimintakyky ja terveyskäyttäytymiset - Trendit ja yhteydet eläkeikäisessä väestössä, 1985-2003

Tutkimuksen päätarkoituksena oli tutkia eläkeikäisten toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksia ja yhteyksiä väestötasoisella aineistolla vuodesta 1985 vuoteen 2003. Lisäksi tutkittiin toimintakyvyn ja terveyskäyttäytymisen sosiodemografisia eroja.

Sulander Tommi. Väitöskirja . Helsingin yliopisto 4.3.2005

2004

Nuuska aiheuttaa suun limakalvon muutoksia

Marina Merne tutki väitöskirjassaan nuuskan vaikutusta suun terveyteen. Kuten jo aiemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, nuuskan jatkuva käyttö johtaa suun limakalvon paksuuntumiseen ja vaalenemiseen, mutta monet nuuskan vaikutukset ovat edelleen huonosti tunnettuja. Mernen tarkoituksena oli selvittää solutason muutoksia nuuskan käyttäjissä ja koeolosuhteissa.

Suusyöpää edeltävät geenimuutokset suun limakalvolla. Nuuskankäyttäjiltä otetut suun limakalvonäytteet osoittivat muutoksia limakalvossa, mikä tarkoittaa käytännössä lisääntynyttä sarveistumista ja kohonnutta tulehdusriskiä.

Suurin osa suusyövistä syntyy monivaiheisten, geneettisten tapahtumaketjujen seurauksena. Tupakka ja alkoholi ovat tavallisimmat vaaratekijät. Väitöstutkimuksen mukaan nuuskan käyttö  näyttäisi johtavan solumuutoksiin yhdessä solujen jakautumista lisäävän tekijän, kuten esimerkiksi papilloomaviruksen kanssa.

Merne, Marina. Turun yliopisto 10.12.2004. Effects of Smokeless Tobacco on Oral Mucosa in vitro and in vivo.Väitöskirjan tilattavissa: http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/ohjeet/

2003

Uudistetun tupakkalain vaikutukset työntekijöiden tupakointiin ja tupakansavulle altistumiseen

Vuonna 1976 säädettyä tupakkalakia muutettiin vuonna 1995 niin, että tupakointi kiellettiin työpaikoilla, sallittua se oli vain erillisissä tupakointitiloissa. Ainoastaan ravitsemisala jäi lain ulkopuolelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli sselvittää, miten lakimuutos vaikutti työntekijöiden tupakointiin ja tupakansavulle altistumiselle.

Heloma Antero. Väitöskirja . Impact and Implementation of the Finnish Tobacco Act in Workplaces. Tampereen yliopisto 2003.