|
Suomalaisten elinolot parantuneet
Eliniän piteneminen ja terveyden koheneminen johtuu monista syistä. Elinolot ovat parantuneet, koulutustaso on kohonnut ja elintavat muuttuneet terveellisemmiksi. Terveyspalveluiden saatavuus on laajentunut, hoito- ja kuntoutusmenetelmät ovat kehittyneet ja sairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tartuntataudit ovat vähentyneet rokotusten, tautiseurannan ja epidemioiden ehkäisyn ansiosta.
Sydän- ja verisuonisairaudet ja niistä johtuva kuolleisuus ovat vähentyneet 1960-luvun lopulta alkaen. Taustalla on monenlaisia toimia, joilla on vaikutettu elintapoihin ja niistä juontuviin riskitekijöihin. Ruokavaliota on saatu muutetuksi terveellisempään suuntaan (vähemmän rasvaa ja suolaa, enemmän kasviksia). Ruokavalio on osaltaan vaikuttanut verenpaineen ja veren kolesterolin alenemiseen. Riskiä on merkittävästi pienentänyt tupakoinnin vähentäminen miesten joukossa: kun 1950-luvun alussa kolme neljäsosaa suomalaisista miehistä tupakoi, päivittäin tupakoivia oli vuonna 2008 enää yksi neljännes.
Myös miesten keuhkosyöpä on vähentynyt tupakoinnin vähenemisen myötä. Naisten joukossa on vähentynyt kohdunkaulan syöpä pääosin tehostuneen syövän esiasteiden seulonnan ansiosta.
MIelenterveyden häiriöt lisääntyneet
Merkittävistä vajaakuntoisuutta aiheuttavista sairauksista tuki- ja liikuntaelinten sairaudet eivät ole vähentyneet. Riskitekijöitä ovat toistuva kuormitus, tapaturmat, ylipainoisuus, liikunnan puute ja tupakointi.
Mielenterveyden alueella myönteistä kehitystä on itsemurhien väheneminen: 1990-luvun alussa itsemurhia tehtiin vuosittain noin 1500, vuonna 2005 enää tuhatkunta. Itsemurhalle altistavia tekijöitä ovat epävakaa tunne-elämä, käytöshäiriöt, päihteiden käyttö ja masennus. Mielenterveyden häiriöiden merkitys vajaakuntoisuuden aiheuttajana ja muiden sairauksien riskitekijänä on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet on myönnetty mielenterveyden häiriöiden takia. Eläkkeitä myönnetään aiempaa enemmän masennuksen takia ja myös masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Mielenterveyden häiriöt ja psyykkiset oireet kietoutuvat usein yhteen päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien kanssa tavalla, joka vaikeuttaa sairauksien toteamista ja hoidon aloittamista.
Diabetes lisääntymässä
Yleistyviä terveysongelmia ovat myös allergiat, astma ja diabetes sekä naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Taustalla on monenlaisia yksilöllisiä ja ympäristötekijöitä. Naisten keuhkosyövän lisääntymistä selittää se, että tupakointi on naisten joukossa kääntynyt laskuun vasta viime vuosina. Aikuisiällä ilmenevän 2-tyypin diabeteksen esiintyvyys on kymmenkertaistunut 1950-lukuun verrattuna. Riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, liikunnan puute ja tupakointi. Vaikka ruokavalio on kehittynyt terveellisempään suuntaan, ylipainoisuus on lisääntynyt 1980-luvulta alkaen, nuoremmissa ikäryhmissä jopa nopeammin kuin vanhemmissa. Vuonna 2010 miehistä 58 % ja naisista 43 % oli ylipainoisia (BMI>25).
Alkoholin käyttö
Elintavoissa kehitys on ollut kielteisintä alkoholinkäytön osalta. Alkoholin kulutus on lähes viisinkertaistunut 1960-luvun alusta: tilastoitu kulutus puhtaana alkoholina asukasta kohden vuonna 1960 oli 1,8 litraa, vuonna 2009 peräti 8,3 litraa. Naisten osuus alkoholin kulutuksesta on lisääntynyt runsaaseen neljännekseen, kun se 1960-luvun lopulla oli vain runsas kymmenesosa.
Alkoholin käyttö on monien kansansairauksien, tapaturmien ja ylipainon riskiä lisäävä tekijä. Runsas alkoholin käyttö on myös välitön sairauksien ja kuolleisuuden syy. Työikäisten kuolemansyynä alkoholisairaudet ja –myrkytykset nousivat vuonna 2005 miehillä kärkeen (17,1 %) ohittaen sepelvaltimotaudin (16,6 %) ja naisilla samalle tasolle yleisimmän kuolemansyyn rintasyövän kanssa (vajaat 11 %).
Alkoholiperäisten sairauksien ja
alkoholimyrkytysten aiheuttamat kuolemat ovat kaksinkertaistuneet viimeisten
kahdenkymmenen vuoden aikana. Työikäisillä on alkoholikuolemia selvästi enemmän
kuin sepelvaltimotautikuolemia.
Naisten rintasyöpäkuolleisuus on pysynyt viimeiset 20 vuotta lähes ennallaan, mutta alkoholikuolleisuus on tässä ajassa yli kaksinkertaistunut.
Terveyserot
Valtaosin myönteisestä kehityksestä huolimatta väestöryhmien väliset terveyserot eivät ole hävinneet. Vuonna 2006 naisten elinajan odote oli seitsemän vuotta pitempi kuin miesten siitä huolimatta, että ero on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Miesten elinajan odote on koulutetuimmilla ja ylempiin sosiaaliryhmiin kuuluvilla noin kuusi vuotta pitempi kuin vähän koulutetuilla ja alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvilla. Naisilla ero on noin kolme vuotta. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot eivät ole kaventuneet vaan jyrkentyneet. Lähes kaikilla sairastavuusmittareilla arvioiden väestö on Itä- ja Pohjois-Suomessa edelleen sairaampaa kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Ikääntyminen
Elintapoihin liittyvien uhkatekijöiden – esim. alkoholin kulutuksen jatkuva kasvu, lisääntyvä ylipainoisuus – ja väestöryhmien välisen terveyden epätasa-arvon lisäksi, erityisenä haasteena kansanterveyden alueella on väestön ikääntyminen.
Väestön terveyden yleinen koheneminen merkitsee sitä, että ikääntyneetkin pysyvät terveempinä ja toimintakykyisempinä pitempään kuin aiemmin. Tästä huolimatta väestön ikääntyminen on haaste palvelujärjestelmälle. Vaikka esimerkiksi työikäisten sydän- ja verisuonisairastavuuden ja -kuolleisuuden arvioidaan edelleen vähenevän, jos elintavat kehittyvät myönteiseen suuntaan, lisääntyy näistä pitkällä aikavälillä kehittyvistä sairauksista ja muusta iäkkäille ominaisesta hoidon tarpeesta johtuva terveyspalveluiden tarve väestön ikääntymisen myötä.
Lähteet:
Alkoholiohjelma 2004-2008: yhteistyön lähtökohdat 2004. STM:n julkaisuja 2004:7.
Aromaa A. ym. Yhteenveto väestön terveyden kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä (18.7.2005). Teoksessa: Suomalaisten terveys. www.terveysportti.fi/terveyskirjasto
Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 15/2011.
Kumpula H. ym. Nuorten miesten tapaturmat ja väkivalta. STM:n selvityksiä 2006:71.
Puska P. Kansanterveyden kehittymisen paikalliset haasteet. Terveyden edistämisen aluekierros, Helsinki 16.2.2006
Päihdetilastollinen vuosikirja 2010. Alkoholi ja
huumeet. THL, Valvira 2010.
Tilastokeskus: Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2006. (Tiedote 10.10.2007).
Tilastokeskus: Alkoholisyyt työikäisten miesten yleisin kuolemansyy. (Tiedote 31.10.2006)
Turtiainen S. & Kuoppasalmi K. Päihteiden käyttö ja muu samanaikainen mielenterveyden häiriö. Kansanterveys 4/2005.
Linkit:
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys , kevät 2010
YLE: Elämä pelissä –testi: http://elamapelissa.yle.fi/elama-pelissa-testi
Päivitetty 6/2011
|
