Nuorten alkoholin käytössä vähenemistä Raittius on yleistynyt ja alkoholin käyttö ja humalajuominen vähentyneet nuorimmissa ikäryhmissä, mutta 18-vuotiaiden alkoholin käyttö on yleistä.
Nuorten alkoholin käytön ja humalajuomisen laskutrendi pysähtyi ja kääntyi lievästi nousuun vuonna 2009. Vuoden 2011 kyselyn perusteella aikaisempi koko 2000-luvun jatkunut myönteinen kehityssuunta näyttäisi kuitenkin jatkuvan edelleen alle 18-vuotiaiden osalta.
Raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt kaikissa muissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla paitsi 18-vuotiaissa. Raittiiden nuorten osuus 12- ja 14-vuotiaista tytöistä ja pojista on kyselyn mukaan suurimmillaan koko 2000-luvulla. 16-vuotiaiden raittiiden poikien ja tyttöjen osuus on kuitenkin vielä hyvin pieni verrattuna nuorempiin ikäluokkiin.
Nuorten alkoholiasenteet myönteisiä
Vaikka kehityssuunta näyttää myönteiseltä, viimeksi kuluneen
kahden vuosikymmenen aikana nuorten asenneilmasto on muuttunut selvästi
alkoholimyönteisemmäksi. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan
tavanomaiseen elämänmenoon.
Nuorten terveystapatutkimuksen tekijöiden mukaan kansanterveydelliseltä kannalta voidaan nuorten raittiutta
pitää erittäin tavoiteltavana ja meneillään olevaa myönteistä kehitystä
tulee tukea. Raittiuteen liittyviä puhe- ja ajattelutapoja tulisi
yhteiskunnan eri tasoilla vahvistaa ja humaltumiseen liittyviä
mielikuvia pyrkiä muuttamaan kielteisemmiksi. On terveyspoliittisesti
perusteltua pitää alkoholivero riittävän korkealla tasolla nuorten
alkoholin kulutuksen hillitsemisessä.
Karua tutkimustietoa
Tutkimustieto kertoo
karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin:
liiallisen alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä muun muassa
oppimisvaikeuksiin sekä heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä aikuisiällä.
Varhain aloitettu
alkoholinkäyttö liittyy alkoholin ongelmakäyttöön sekä riippuvuusongelmiin
aikuisuudessa. Nuorten humalahakuinen juominen liittyy voimakkaasti
alkoholihaittojen kokemiseen. Fysiologiset haitat ovat yhteydessä erityisesti
humalahakuiseen kertajuomiseen, kun taas mm. seksuaalinen riskikäyttäytyminen
ja laittomuudet ovat lisäksi yhteydessä toistuvaan alkoholin juomiseen.
Raportti
löytyy kokonaisuudessaan verkkojulkaisuna osoitteesta http://www.stm.fi
Lähde:
Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2011.
Lisätietoja:
Tutkija Susanna Rainio, Tampereen yliopisto (susanna.rainio@uta.fi,
puh. 040-5773 413)
Professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopisto
(arja.rimpela@uta.fi, puh. 050-569 8285).
|
